h? matalammiksi maan tasalle ... m?kipaikoissa alkoi lumen alta vett? valaa, valoi valamistaan,
kerrassaan kaikki hanget ja nietokset pelloilta ja aitovarsilta alas alankoihin ja notkomaille, jo
le p?iv?n puolelle huoneita, p?lvi? tuli pihoille, ja pellolta alkoi n?ky? rukiin laiho. Ja sitten olivat v?hitellen ja kenenk
n kukisti kohta aurinko hajalleen heitetyn joukon. Ja koivu rupesi pirtin per?ss? lehte? laittamaan, ja p??sky lensi kirkonkyl
lellekin. Sulamistaan oli sulanut mielien k
sinkin pyh?iset p?iv?t. Niit? oli Matti koettanut nukkumalla loppuun kuluttaa ja Liisa sanaa katsellen. Mutta eih?n aina jaksan
?n penkilt? pitk?lt??n kohosi, venyttelihe, haukotteli, sanoi: ?Ho
nen?ll?. Sielt? h?n sankain yli katseensa ty?nti, silm?ili Matt
i vaivalloisesti seisoalleen, kurkotti lasin p??lt? piipun ja kyhni sit? liedest? sytytt?m??n. S
oaan jos pit??, on hellu
Liisa siihen ja p
avat, ja maantie mahtaa olla ihan paljaana ... ei niit? saata hevos
etti, arveli: ?Jokohan sanon
irikko haittaisi...-Sit? oli ruustinnakin samaa leikill? arv
in siihen mit??n virkkanut, katseli vain pitk?n aikaa j
eeksipahan se se
emp?? puhunut. Vaan kohta oli h?n kuitenkin pannut pannun tulelle ja iltaista s
n kupeelta. Liisa oli l?mmitt?nyt saunan, yhdess? he olivat kylpeneet, illastaneet ja kissan sel
Jumalan sanan julistajista ... papeista, hyvist? ja huonoista. H
kin ... vaikka kyll?
la kuitenkin oli
Ei Matti muistan
.. paremmat toki paljonkin ... ja paljonhan
sitten on muu
ill? on ne raut
as niinkuin vanhaa tuttua asia
aikaa istuttiin.
uulemassa sit? Lapinlahde
sa? ... onhan sinne v?
itk? ... pari peninkul
a sinne m
juhannus
?s l
yl?lt? hakea jonkun joutoakan t
yps?m?tt? j?isi... Saisihan tuota kerran koettaa sit?kin, ett? k?y vieraankin pit?j?n pappia kuulemassa, ennenkuin k
*
ti ja Liisa l?hd?ss? Lapinlahden kirk
kartanolla ja odotti. Liisalla oli viel? jotain sanottavata, mit? lie ollu
i pellon piennarta my?ten, ojan reunaa ja aitovartta ... ja aitovarrella kasvoi hyvin hy?tyv? vatukko. Ver?j?lle tultuaan, josta niitylle mentiin, k
kiinni. Sitten kulkivat he molemmat niittytiet? my
?ss? saa jo alkaa viik
ka tuolla aitovars
koki pysy? per?ss?. Notkossa ol
min? t?st? p??sen? sano
n, sanoi Matti ja
s putoan ... e
? pu
sa pudon
ven kulettuaan ylev?mmille maille, jotka kohoamistaan kohosivat harjukankaaksi
la oli ensimm?inen nelj?nnes matkasta kulettuna... Liisa istuutui lep??m??
sammaleen ... syttyy pal
sitten on, jos palaa
t? on tahallaan
o mik??n, my?n
n ja maa silloin paikoitellen jalan alla ontosti kumahti, sitten taas v?liin lehtoja, v?liin niittyj?kin, mutta niityt kierrettiin ja kulettii
a mets?st? tien yli ja alkoi hypell? edel
ett? harakka muka heille nauraa, ja ett? h?n siksi sit? harmissaan h?tist??. Ei ollut Matti siis harakkata n?kevin??nk??n, antoi sen vain hypell? edell? ja nauraa. Ja harakk
llut, kun sit? ilvett
ne omat lystins
li lumireki kes?teloillaan, oli toinen lepopaikka. Ojan laidall
sanoi Liisa.-Rautatiell
lumirekens? niinkuin
vaan ei sit? rautatien
mi
i sen masinan s
' on vett? kulkiessaan
kiinni, ettei p??se tikahtamaankaan, vaikka m
?rin seisottua?... Ent?s mi
tullut sit
i? avuksi niinkuin muillekin lu
n mi
ain auta, kun oikein tiu
et??n
juoksijat rinnalla. Ja mink? t?hden lie Matin tehnyt mieli melkein kutittelemaan rautatiet? siit?, ettei se p??ssyt lumen l?pi. Jos olisi oikea ihme ollut, niin eiv?t olisi lumi
niin alkoi tien pohjasta
mi?? kysyi Matti, kun
anoi Liisa, mutta silloin h?n
kertoa, mit? ruustinna minulle kertoi
rautatie oli ajanut lehm?n p??llitse menn? kes?n? ... ja lehm? oli
ajaa vain t?ytt? laukkaa,
kko olla
ei enn?t? ... eik? s
aan ih
tsovan, joka vain heid?n tielleen sattuu ..
lt??k
uuluu t
takin kulkiessaan.-Silloinpa sen
lle menee, kun kerran sa
i syrje
. yhdenkin miehen kuului temmanneen, joka oli mennyt liian likelle
iepi me
in
?kin, jos tuon maille sattuisi josk
sin kai
en maille sattumaan ... menn? rautatien eteen tai edes liian l?hellek??n sit?... Saattaahan tuota tuommoista ulompaakin katsella ...
a, vaikka olisit ihmisen p??lle ajamaisillasi!... Eiv?t Matti ja Liisa sit? suinkaan omasta puolestaan olisi pel?nneet ... jos olisivat
iivakammin kuin muualla eiv?tk? poikenneet yhte
, seisautti hevosensa ja k?vi nojaamaan aitaa vasten pannakseen tupakan. Eiv?t
ella kiireell? kuljeta
aitansa
ja Liisa yht'aikaa
oi Matti, tuonne
kontillisen ev?
siell? ... taidetaan vii
koll
n sit? v?h?n asiata t
Kaikki ne sinne nyt menev?tkin ... minulla ei vai
si puheen
n karhita?
st?h?n tahtoo v?h?n kuiva pel
kun olivat v?h?n aikaa seiso
eta taloss
in ... pit?? l?hte? ..
, mutta sel?ss??n he tunsivat, ett? h?n heid?n j?lkeens? katseli ... ja ett? h?n heille nauraht
sa siit? tunteesta tois
nemaan p?in. Oli lehm?in lypsyaika, ja joka talon tarhalta kohosi savu suorana ilmaan. Liisa ajatteli, ett? jokohan heid?n kotimiehens? lienee lyps?nyt vai vastakohan savua tehnee... Ka, kun ei tullu
y?ten suoraan pappilan pihan l?pi kirkolle, mutta toinen, sama maan
lkaansa ... aina oli siin? kohti akkain tapana panna keng?t jalkaan ... eih?n pappilan pihan l?pi ilennyt avojaloin kulkea... Mutta Ma
n herrasv?ki n?kee heid?t ... ne istu
mit??n, jos n?kisiv?tkin ...
n? sitten rovastille selittelem??n, ett? on Lapinlahden kirkolle menossa kuulemaan parempilahjaista pappia ..
n rautatiet? kats
vink??n tulisi rautatiell? k?yty?k??n ja sitten tulisi valehtelijaksi rovas
? tahansa, kunhan h?nt? kulki... Pani h?nt? kuitenkin
y?ten. Kiersiv?t niityt ja pellot, kulkivat papp
Matti laski konttinsa alimmaiselle rapu
mia vieraita mukana, joita eiv?t Matti ja Liisa tunteneet. Eiv?t olleet ensin keksi?k??n sakastin rappusilla istuvia, meniv?t jo sivuitse v?h?isen,
ti ja Liisa!-Minnekk?
tti puh
iin ... ka, nuori herrahan se on ... en ollut tunteakaan, kun on niin isoksi kasvanut ... terve! ... l?hdettiin v?h?n jaloittelemaan, hupsut,
a lempe?sti, ja rovasti k
. mik? tuonne lie, peninkulma ja v?h?n
a Lapinlah
kuuluu sen talon rappusille n?kyv?n Lapinlahden kirkkokin. Ne ovat aina kutsuneet
id?n suku
olla kau
.. ne on tulleet t?n
rauta
sakin k?yv?t rautatiet? katsomaan
? puhetta mit??n... Mahtaisiko tuota enn?tt??k??n
ki k?yd?, kun on kerran liikkeelle l?htenyt
aikka eih?n tuota ole puutetta
tatiet? katsomaan, k
in, mutta Matti ei
. ei tied? ... kyll? ka
pit?? my?skin
emmoisella ajamaan ... hyv?, kunhan
ytipalkkaa ... se on sama siin? matkus
eid?n toki milloinkaan ole
i v?ltt?m?tt?m?sti, ett? toinenkin saisi saman
lkaa tehd? siin? ajamaankin, kunhan n?ette, mink?lai
alle hyv?stins? ja l?hti muiden j?l
a Matti taas konttinsa selk??n so
t?isiin, kun ne niin t
is
? niille sitten sanomaan, ettei
ia ja Liisaa, n?m? puheet, mutta eiv?t
itenkin ruveta v?h?
valehtelit ruustinnalle,
todeksi ja vastasi
sanonut? Olisit its
lepytteli Matti, hyv?h?n
yi Liis
n keksinyt ... olla j?r?tit
en. Peltojen halki kulki maantie, poikkesi sitten kyl?n portilta me
s, ja silloin humahti suosta kulkevia vastaan j??htynyt ilma, mutta kovemmilla mailla lehahti aina kangaskanervan l?mmin tuoksu. Kaste oli jo tiepuoleen nurmikolle laskeutunut, ilta kului ja y? l?heni, mutta ei
aunassa isoon p?iv??n... Saapa n?hd?, enn?tt??k? en?? rautatielle? Puolen peninkulmaa oli viel? Lapinlahden kirkonkyl??n, tienhaaran kohtaan, josta oli, mik? lie viel? ollutkaan, siihen paikk
?s. Kuumunut multa jo Liisan jalkopohjia poltteli, ja Matin kantap??
semmoista kyyti? ... kun olisi otett
ess? ... t?ss?h?n t?m? menee
a ei taitaisi sinunkaan kantap?
l? pit??, ei kai taiva
h?n lep??m??n ... ei ole istuttu
inua uu
i l?hdetty k
t??nk?
ksi ... vaan en min? en?? toista kertaa l?hde.-Kyll' on pitk?lt? viel?
.. kivih?
ellapa?... Ihminen!.
lie
n kupeella maantieojan toisella puol
on Matliena
in raukaisuttaa matkan teko, niin rupesin t?ss? jal
? oli Matlienall
n ovat jo kaikki muut ennen k?yneet, eik? ne kyliss? muusta puhukaan ... niin ett? h?pe?h?n tuo on hier
sit? on
i se toki toinen ihminen kyytiins? ottanut, jota kerran oli niin monta kertaa kupattu ja hierottu ... mutta mit?s rikas huolii ... verekset sarven sijat sill? on nytkin leveiss? leuoissaan ... katsokaapahan, kun satutte n?kem?
... muutama m?kki vai
si? taipalia kulkemaan ... pit?isih?n nuo vanhan ihmisen uskoa
jos menn??nk??n ... ja
s te sitt
n kirkkoon
utatielle se teid?t kuitenkin riip
k? Matli
nh?n
i? No, mink?
li... kumma, kumma... en min
py?rien
me seistiin siin? sen huoneen edess?, jonka
aikaan
e en?? sen tuloon ... puo
ta jo aamia
ti kulkea, jos mieli
katsomaan, jos niiksi tulisi ... odottaneehan tuo toki
ott
odotti kirkon ranna
.. tulee ensin aika kyyti? ja sitten seisoo hyvin v?h?n aik
autatielle, jos pit?? keskell? kir
sin? sen s
niinp? tuo jalkojakin pakottaa, ett? ..
synti
sitten synti?, jos ei se,
, ett? h?n olisi ruvennut v?itt?m??n, ettei se
olen kirkon? piti Liisan kysy?,
asta viel? hyv?sti
?mm?isess? paahteessa ... ku
tie eroaa sinn
niin sen m?en p??lt? se eroaa ... se l?htee oikeaan k?teen ja t?m? tie viepi suoraan kirkolle ... on
osi oikeaan k?teen m?en p??lt?, ja niin oli merkit kuin Matliena oli
emaan, mutta Matti k??ntyi
netkin? kysyi Lii
?s min?
oaikana ... kuule
aika ... tule, jos tulet ...
hyv
nut mik??n muukaan auttaa, jos ei mieli erota toisistaan... Vaan miss? sit? sitten yhytt?isi toisensa, kun toinen menisi sinne,
.. kyll? min? tule
hiekkaa ja hameensa helmoja aina v?h?n v?li? kouriinsa kooten. H?nen edell?ns? kulki Mat