lla.-Ylioppilast

22 p:n? to

t?kin miehist?. Saanenhan sent?hden mi

ess??n v?h?ksi aikaa osui n?kym??n meid?nkin taivaanrannallamme. Per?ss??n veti h?n pitk?n viirun valoa ja uusia aatteita, jotka hetkiseksi loivat monelle outoa loimoa meid?n harmaisiin oloihimme.

errata pyrst?t?hden kulkuun. Sill? miss? h?n vain liikkui,

istulva Helsingist? ep?ilem?tt? oli siksi niin suuri, ett? t

s?, jossa muun muassa kulki Sakari Topelius. Nuo molemmat runoilijat tapasivat toisensa siin? ensikerran. Heid?n tervehdyksens? oli syd?mellinen ja herttaine

naiheena n?kyi hei

lm? t??ll? Suomess

tavat t?t? nyky? kylm?t viim

tarkasteli kirkkaitten, kultasankaisten silm?lasiensa takaa ymp?r?ivi? seutuja. Silloin h?n varmaankin teki sen huomionsa, jonka h?n sitten lausui er?

pitk?? ja kuivaa puhetta, joka ei tahtonut milloinkaan p??tty? ja joka p??tytty??n-alkoi uudelleen suomenkielisen?. Kerrottiin, et

a rientomarssissa kiiruhti junalle, ja ruoduittain heille kohotettiin raikkaat ?el?k??n? huudot. Asemalla sitten laulettiin: ?Ja, vi elsker?. Bj?rnson astui esille kiitt?m??n ja esitti el?k??n-huudon Suomen en

*

? voisi j??d? kunnianosoituksia h?nelle synnytt?m?tt?. Ei kuitenkaan

n kaiken edistyksen miehen kunniaksi kohosivat juuri sen t?hden niin raikkaasti, ett? tahdottiin

v?sti vaikuttanut nykyisen sukupolven katsantotapaan. Se juhla olisi ollut jonkinmoinen kiitos niist? monista muista tuoreista aatteista, joita Bj?rnson on meille antanut. Ja samall

van kaupunkilaisten toimeenpaneman juhlan tielle. Mutta sen sijaan tehti

onia niiden p?iv?llisten aikana, joihin suuri joukko k

unnioittamaan. Sit? nyt ei ole en?? pitkiin aikoihin tapahtunut. Mutta aate se oli nuorison t?ll?kin kertaa saanut liikkeelle, vapaamielisen edistyksen aate, ja kuta l?hemm? m??r?paikkaa tultiin, sit? selvemm?ksi k?vi ainakin t?m

a paikkana ja koko Kluuvikatu niin pakaten t?ynn?, ett? nelimiehinen r

, astui Bj?rnson esille ja v?h?n j?lemm? h?nen rouvansa. Niin pian

ani. Mutta min? en tahdo puhua teille Norjasta, vaan Suomesta, Kun min? n?en tuon pitk?n, valkoisen juovan polveilevan mustan v?kijoukon keskitse, niin toivon min?, ett? te kulkisitte kautta koko maan samanlaisena valkoisena juovana, joka levitt?? valoa kaikkeen siihen

aan valkolakkiset, vaan heit? pi

seisoi parvekkeella, palattiin ?Savolaisen laulun? soidessa takaisin yliop

iit?, ett? Suomessakin on sen paras nuoriso uskaltanut kohottaa lippunsa hulmuamaan siin? raittiissa ilmassa, joka yh? t?ytel?isemmiss? henk?yksiss? alkaa aaltoilla meid?n ranni

ok. 8, ix ja

EN JA ME S

jotka koettavat todistaa, ett? h?n joko omaan tai vanhempainsa sukuper??n katsoen oikeastaan onkin heid?n omansa. Ja jos ei h?nt? t?ll? tavalla saa

okselle ja niin on k?ynyt monel

ilahuttava todistus siit?, ett? suuret mi

? heid?n kauttansa. Saksalaiset v?itt?v?t, ett? h?n heid?n keskess??n on el?nyt miehuutensa parhaat p?iv?t, omistanut heid?n kulttuurinsa ja heid?n maassaan oleskellessaan kirjoittanut suurimmat mestariteoksensa. Ranskalaiset eiv?t ole h?nest? ottaneet omakseen mu

e suom

?rnsonista, Liest?, Strindbergist? y.m., sanotaan meille heid?n johdostaan kohteliaisuuksia niinkuin omista miehi

ista ja Dostojevskista ja lis?? sitten suojelevasti: vous etes russes, n'est-ce pas! (teh?n olette ven?l?isi? tekin!) Me nyt emme kuitenkaan ole skandinaaveja emme

iksi

n oikein kamalaa ja puistattavaa ja onttosilm?ist? jossakin henkil?ss??n, hakevat he siihen selityksen siit?, ett? h?nen suonissaan vuotaa-?finnblod? (suomalaista verta). ?Merentytt?ress?? sanotaan tuosta ?mystillisest?,

sille tuon oudon, salaper?isen puolen h?nen mielikuvituksessaan!

eutunut, harvasanainen, synkk?mielinen, ihmispelko, joka yksin?isyydess??n hautoo el?m?n synty

ltakaan siis puutu syyt

omista

? paljoa suuremmalla menestyksell?. Me voimme kilpailla siit? vaikutuksesta, joka h?nell? on ollut meihi

uusia ei ollut viel? ilmaantunut; kaikkien huomio oli suuremmassa m??r?ss? kuin koskaan ennen suuntautunut l?nteen, etup??ss? Ruotsiin, josta me niin usein olimme tottuneet vastaanottamaan kirjallisia ja muita her?tyksi?. Her?tt?j?, aatteiden antaja, taidemuotojen uudistaja ei tullut t?ll? kertaa Ruotsista, tuli vuorien takaa, ?over de h?je Fjelde?, maasta, josta me siihen saakka olimme tuskin mit??n tienneet ja jonka kirjailijat olivat meille viel? v?hemm?n tunnetut. Mutta me omistimm

an vinkuvan muissakin k?siss?. Muualla elettiin verrattain valoisemmissa oloissa yleens? ja paljoa vapaammissa paino-oloissa eritt?in. Sent?

at minulle tuntemattomia tai ymm?rsin min? ne v??rin, selitt?ess?ni ne ruotsin mukaan, mutta siit? huolimatta opin min? niist? ulkoa useita niinkuin: ?Bergvaeg brist med dr?n og brag for mitt tunge hamme

n, joita h?n aina s??nn?llisten v?liaikain kuluttua pystytti eteemme. Suomalainen Teatteri piti huolta siit?, ett? Ibsenin henkil?t asetettiin ilmiel?vin? eteemme, ja on meill? ilo omistaa sel

stusta, jommoista emme ennen olleet n?hneet. K?vih?n kahden vuoden v?liaika v?list? pitk?ksi, mutta siit? huolimatta jaoimme me kuitenkin aikamme n?iden kirjallisten merkkip?iv?in mukaan. Viime

si kuin omamme ja syrj?ytti osaksi ruotsalaisen. Norjankieli tuli meille kulttuurikieleksi ja k?rsiv?llisesti tavailimme me outoa kansanmurrettakin Garborgin kirjoissa. T?ll? kielell?, jota me tunnemme vain kirjallisuudesta, on meid?n korvissamme omituinen, juhlallisen voimakas kaikunsa, sen sanoilla on meille tuoreempi ja kuvaavampi merkitys kuin niille, jotka k?ytt?v?t sit? jokap?iv?isen? kielen?

a aikoi tarkastaa vain ohimennen, mutta jonka juureen kuitenkin pys?htyy tuijottamaan, kunnes niskaa alkaa pakottaa ja p??t? huimata. On siis

er?s Ibsenin kunniaksi toimitettu norjalaine

LEO

an Pietarinkirkon edustalle. Saadapa t?m?n torin varrelta jokin huone, niin t?ss? olisi kaikki, mit? tarvittaisiin: tuo komea kirkko, sen mahtava pilaristo, suihkul?hde keskell? ja kaiken p?iv?? kirkkomiesten vilkasta liikett?! Kuinka siin? seisoskelimme ja t?ht?ilimmekin, niin jo valitsimme kirkon seinustassa olevasta monikerroksisesta kivirakennuksesta sen kerroksen ja ne ikkunat, joita mielest?mme sopisi kys?is

ensimm?isi? maailmassa. Sill? paitsi Pietarinkirkon edustaa ja koko Roomaa n?kyy sielt?

estikin kuuluisat, sill? my?h??n y?h?n niist? tuikkiva tuli ilmoittaa hartaille katolisille,

Vatikanin muurien sis?lt? eik? esiinny Rooman kaduilla niiss? suurissa juhlakulkueissa, jotka ennen aikaan kaikkia ulkomaalaisia ihastuttivat. Silloin t?ll?in h?n

rittamaan ja vaikkeiv?t pannanuolet en?? singahdakaan maihin ja kansoihin, on h?n kuitenkin ehk? mahtavampi kuin monet h?nen mahtavimmista edelt?jist??n. Noiden

aavi. H?n ei ole tunnustanut uuden ajan aatteita omikseen, h?n taistelee yh?kin ep?uskoa ja kielt?

n on osoittautunut niit? vastustavien hallitusten vaaralliseksi kilpailijaksi ja tunnustamalla Ranskan tasavallan h?n on hankkinut katoliselle kirkolle suurta kannatusta maassa, joss

ajan vaatimusten mukaan sek? mit? sitkeimm?n tahdonlujuuden k?yt?nt??n panemista. Ilman melua ja ilman tarpeettomia voiman n?ytteit?, mutta aina tarkasti ja kylm?verisesti h?n on ohjannut ?kirkkovenheens?? uudenajan virtais

kaikista suurimman ?tikkins??-jos saanee korttipelist? lainattua

intaisemmin on pidetty kiinni kaikista Vanhan Testamentin erehdyksist? n?iss? asioissa, sit? tuntuvammaksi on tullut tappio. Nyt on paavi kuitenkin luopunut kirkkoa siin? kohden johtaneesta tuomitsemisj?rjestelm?st

ja kerettil?isten tuomitsemista, ei mit??n vihaa tieteit? ja uutuuksia kohtaan. Paavi, joka on v?h?n runoilijaakin ja on ennen aikaan tehnyt latinalaisen runon telegraafista, aukaisee taitavalla k?dell? sen rajan, joka kulkee uskon ja tiedon v?lill? ja vet?? sen niin, ett? se voi sopia ajan uusiin ja yh? uu

n?et lausui: ?Niille vastustajistamme, jotka esitt?v?t meille kumoamattomia todistuksia luonnon laeista, tulee meid?n osoittaa, ett? ne eiv?t sis?ll? mit??n, joka olisi ristiriidassa raamatun kanssa.? T?h?n perustuen tulee paavik

emassa, jos vain raamattu oikein ymm?rret??n. Uskon tulee siis mukautua tiedon mukaan eik? p?invastoin. Niinkuin siis n?kyy, on tuo nerokas vanhus tutkinut ja pit?nyt silm?ll? aikansa suuria voimia ja tullut huomaamaan, ettei niit? voi musertaa ?sit? kalliota Pietaria? vastaan. H?n ei tahdo alistaa uskoa tieteen alle, mutta h?n ei ryhdy dogmin miekkaan,

sa, joita katolisuuden keskipiste on l?hemp?n? ja joissa kansan luonne ja kansan sivistys tarjoo suotuisamman maaper?n t?m?n uskonnon levi?miselle, saattaa vaara olla suurikin. Sill? niit? on

lehti?, ke

PARIISIIN

ima

tupakkahytin oven l?pi katselen, ei n?y muuta kuin kaitainen ruskea viiru ja sielt?

n niin pieneksi kyyristynyt se, joka ?sk

anvaaleat kivimuurit torin ymp?rill? ja korkealle kohoava Nikolainkirkon sein?. Torin toisessa p??ss? lakkaamatta h??ri ostajia ja myyji?. Heid?n takanansa, p?itten yli n?kyen, jyryytt?? punainen omnibusvaunu ja kuuluu tuon tuostakin sen kellon soitto. Perimm?isill? perill? kap

a on alituista liikett?. Ajureja ajaa yl?s ja alas ja yht'?kki? r?m?ht?? marssivan pataljoonan rummutus, hetken p??st? uudistuen. K?y s??liksi noita so

lla, josta liinat alkavat liehua. N?kee, kuinka katseet teroittuvat viimeiseksi hyv?stiksi. Mutta muut kaikki n?ytt?v?t niin v?h?n v?litt?vilt?. Keikaillen piirt?v?t purjepurret v?rehtiv?? veden pintaa, el?en omia aikojaan. Ostava ja myyv?

toavat ja sulavat yhdeksi pitk?ksi riviksi. Kaupungin humina on lakannut kuulumasta. Viel? v?h?n aikaa Viaporin uhkaavien vallien v?li

Ahdin peltojen perilt? jokin purje. Kokan edess? on nyt juuri p?iv?n kuvastus veteen. Laineet murtavat valon ja hajoittavat ja pienent?v?t sen niin, ett?

un vain hetken olemiseen ja sallin laivan hiljalleen keinua loivia laineita my?ten,

on avartunut. Maata ei n?y miss??n, ei ole n?kynyt koko p?iv?n?. Veden ja taivaanrannan ra

*

stoja satamassa ja niiden takaa vihreit? puita ja peltoja. Satamassa tuli luotsi laivaan ja ohjasi sen puusta rakennetun suunnattoman suuren hevosenkeng?n muotoisen aallonmurtajan kainaloon, johon seisatuttiin puusillan kupeelle muutamaksi tunniksi. Rannalla jo huomasi,

kaupungista h??m?tt?v?? kukkulaa, jonka p??ll? oli joukko kirkkoja torneineen. Siihen kertoi h?n tarun mukaan haudatuksi virolaisen runosankarin Kalevipoegin. Ja miehell? tuntui olevan tarkat tiedot kansansa vanhoista taruista. Eik? ainoastaan oman kansansa, vaan meid?nkin. V?in?m?iset ja Ilmariset olivat h?nelle tuttuja mie

nnenkuin Lyypekiss?. Kaksi p?iv?? olemme

ottaa suurta raskasta runkoa. Kun silm? on ehtinyt ensi h?ik?isyst??n selvit?, astuu autereen takaa esiin purje purjeen, laiva laivan per?st?. Ne, jotka ovat aurinkoa vasten, n?ytt?v?t mustilta kuin varjo ta

in ja leuto. Ruumis ja sielu lep??v?t, ja ainoa tunne on suloinen raukeus. Sit? ei h?iritse mik??n. Ei ymp?rist?k??n, joka k?y v?hitellen yksitoikkoiseksi. Muiden matkustajain kanssa on pian puhunut loppuun kaikki puhuttavansa. Kirja tosi

portaita. Niiden l?vitse tuijottaa kaiteeseen nojaten laineeseen, joka ulkonee laivan sivusta ja katkeaa vaahtoiselle harjalle. J?tt?? sen ja seuraa kivihiilisavua, joka paksusta piipusta kumpuaa mustana h?nt?n? ulos, j?? j?lelle ja laskeutuu raskaampana kui

. Ulkona kannella k?velee per?mies lakkaamatta edestakaisin ja m??r?? tuon tuostakin suunnan. Ei h?n monta sanaa puhu, vastaa vain lyhyesti johonkuhun uteli

maata nousemaan merest?. Kiikarit ojennetaan sinne ja ahnaasti tarkastetaan rantaa. Gottlanin suuri sa

sekaisella uteliaisuudella ajatelleeksi, ett? siell?kin niit? on ihmisi?, jotka el?v?t ja harrastavat ja mit?h?n harrastanevat miki

?iv? niin helakka, meri niin suloinen ja siivo, niin voisi tuskastua sen yksitoikkoisuuteen. Mutta nyt sille antaa a

koskettaa sit? ja laskeutuu siihen kuin uimasilleen antautuva, joka ensin varpaitaan kostu

ia, joista toiset loistavat liikkumattomina, toiset taas syttyv?t ja sammuvat v?h?isen v?liajan kuluttua. Ja niiden v?li? taivaltaa laiva, k??nt?en kokkansa yhdelt? tuollaiselta merilyhdylt? toiselle. Kone ly? ruumassa, vesi

mat

aisia s?veli?, jotka vaikuttivat omituisen arastuttavasti. Seistiin n?et sakeassa sumussa ja h

onna. Laivan kansi, jota jo kolme vuorokautta oli ik?vikseen mittaillut, melkein poltteli jalan alla. Ulko

a. Kahden puolen sit? kohosivat rannat, toisin paikoin yleten pienoisiksi loiviksi kukkuloiksi. Kaikki oli viheri?ist? ja viljelty?. Ei pienint? kolkk

lippuja liehuttaen seisoi vieri vieress??n kiinni niin pitk?lle kuin silm? kantoi. Kuljettiin ainakin pari kilometri? kapeaa v?yl?? my?ten, joka syntyi niiden v?liin. Ei voi sanoin kuvata sit? h?lin?? ja melua, joka vallitsi satamassa. Vipukoneitten hurina oli huumaava. Siihen yhtyi merimiesten h

suuren kaupungin hy?rin?. Kaikki nuo ??rett?m?n korkeat kivimuurit, joiden sein?t olivat t?ynn? suunnattoman suuria ilmoituksia kaiken maailman kauppatavaroista, olivat mustat kuin pajat. Se tavaton m??r? kivihiilisavua, joka nousee tuhansittain korkeuteen kohoavien tehtaitten piipuista, laskeutuu alas ja

a niin pitkist?, ettei p??t? n?e, mutta joissa on kauppakonttoreja kauppakonttorien vieress? lukemattomat m??r?t, silloista, joiden p??llitse menn? puhaltaa rautatiejunia ja alla tuhuttaa h?yrylaivoja, ristiin rastiin

oopan kenties tiheimmin asuttujen seutujen kautta. Melkein jokainen asemapaikka on kaupunki, suurempi tai pienempi. Siin?, miss?

isia karhoa tehden. Toisaalla menn? junnistaa kynt?mies ajaen kahta suurta valkeasi hevosta ison n?k?isen k??nt?auran edess?. Siell? t??ll? n?kyy peltojen perill? leve? tie, jonka tuntee siit?, ett? sen kahden puolen kasvaa pitki? puita, rungosta karsituita ja ainoastaan latva kasvaen tuuheita lehvi?. Kun on helakka p?iv?npaiste, niin l?mmin kuin siell? kotona kuumimpana kes?ai

nen samanlainen ja tuntim??ri? saatetaan matkustaa sellaisten seutu

an tunneliin. Ollaan vuoriseudussa ja kuljetaan syv?ss? laaksossa kallioiden v?liss?. Niitten huipuilla on huoneita ja rinteet kasva

oraan maan sis?st?. Ihmiset, joita siell? liikkuu, ovat mustia kuin neekerit. Ja koko seutu on noettuna. Ei ainoatakaan valkoista pilkkua. Vaikka kuinka sulkisi vaunujen ikkunat, k?y kohta itsekin samanlaiseksi sep?ksi. Kahden puolen tiet? on kivihiilikekoja

sta oikein, mik? on luonut nykyisen vuosisadan ja mik? on tehnyt mahdolliseksi h?yrykoneitten aikakauden. Se on kivihiili, jota jos ei

musta voimakas veri vuotamasta nykymaailman suonissa. Se tuntuu parhaiten tuosta veturista, joka korskuu junamm

iihtymist??n suunnattoman suureksi. Tuntuu silt? kuin toteutuisi satu, jossa kerrotaan laivasta, joka l?heni magneettivuorta. Se veti jo kaukaa sit? luokseen, kuta likemm?ksi tultiin, si

ieleeni, kun alkoi

uren kaupungin sam

ngista ja kuului hiljainen hymin?. V?synyt

ivan tavallisella tavalla astuttiin alas vaunuista ja tultiin v?kivirran mukana ulos, ja istutaa

k. 14, 17 ja

RIISIN MAAILMANN?

ensimm?ine

syysk.

n sis?lt? ja yksityiskohdat kasvavat, suurenevat ja kokonaisuus ik??nkuin h?mmentyy ja pimenee. Ei se kumma olekaan, kun ajattelee, ett? n?yttelyn ala on suuri kuin Kuopion kaupunki. Kuvitelkaa todellakin, miten olisi, jos joka huone Kuopiossa olisi n?yttelypaviljonki, jokainen niist? t?ynn? outoja, ennen n?kem?tt?mi? esineit?, ja voitte likim??rin ymm?rt?? sen suuruuden. Voitte my?skin

lle, jonka kaikista kulmista l?htee s?teilem??n suuria leveit? puistokatuja joka haaralle. Keskell? toria seisoo odottamassa suuri ihmisjoukko valkoisten hevosten vet?mien

maavalla tavallaan, saapuu vihdoinkin avarammalle paikalle, jonka laidassa kohoaa korkea rakennus torneineen, niin korkeine kuin parhaan k

, jonne se puhaltautuu kuin suunnattoman suuri yksin?inen korpikuusi keskell? viljavata vainiota. Miljoonia silmi? se on samalla tavalla vaatinut sanomaan sille ensimm?isen tervehdyksen n?yttelyyn tullessa. Vaikka se on v?hint??nkin viel

ielest??n tarpeeksi vanginnut huomiosi

eltornin ensimm?isen kaaren kohdalla on samanv?rinen hiukan haaleampi kupukatto, ainakin yht? korkea ja avara kuin Nikolainkirkon torni Helsingiss?. Se kohoo keskelt? koneosaston avaraa katua, joka ulottuu melkein yli n?yttelykent?n takimmaisen osan. Oikealla ja vasemmalla puolen tornia siint?v?t, hemmotellen silm?? hienoilla v?reill??n, taiteen ja taideteollisuuden huoneuksien kupukatot. N?m? rakennukset rajoittavat ihmisten liikkumapaikaksi suuren, neliskulm

in harjalta kaiken maailman komeus ja kuinka se mahtoi vieh?tt?? ja kiusata. Sen se tekeekin, se vet?? voimakkaasti luokseen, houkutt

kell?-kuohuu koski. Vesi kumpuaa Trocaderon palatsin sein?m?lt?, jossa sit? valkoisena vaahtona suustaan ja sieraimistaan sy?ksev?t ilmaan mahdottoman

akennuksia, joihin on n?yttelyesineit? asetettu. M

elta yli p??st?. Ja yhdenlainen on liike sen allakin. Pitkin Seinejokea kiit?v?t p

kyv?n ja joka paikassa silm??n pist?v?n Eiffeltornin alle, josta

iin korkea m?ki kuin Puijo. Ajatelkaa, ett? sit? on ruvettu kovertamaan ja koverrettu niin, ett? koko alus on saatu ontoksi ja ainoastaan nelj? kaarta j?tetty, jotka ylh??lt? yhtyv?t toisiinsa. Ajatelkaa

lla. En voi muuta kuin suu auki ihmetell? ja masentumistani masentua. Ainoa lohdutus

ffeltornin satoihin tuhansiin s?l?ksiin. Vasted

n alta kone

, 17 p:

kaita kaaria. Samalla lailla kuin min? sit? katselin, katselivat sit? monet

kohti. Tie t?nne samoin kuin kaikkialle muuallekin on leve? esplanadi, joka kahden puolen asetetuista veistokuvista muodostuu kuin temppelin pylv?ist?ksi. Esplanadin keskelle, pienen lammikon pinnalle, on kohotettu mahdottoman suuri veistosryhm?. Siin? on venhe, jonka p??ll? istuu enkeli nostaen soihtua

n vapaana ilmassa, samalla kuin toisen varpaat keve?sti koskettavat maapalloa. Sit? katsellessa tulee hiljaa huokaisseeksi rinnastaan sen toivomuksen, ett? jospa tuo kaikki, mik? t??ll? sotais

a Teollisuuden ja Kansan kuvapatsaiden v?litse astuu s

iv?risi? kilpi?, ja kaaret ja pylv??t p??ttyv?t taitteissaan ja yhtym?paikoissaan vartalo- ja rintakuviin, joiden merkityst? ei kuitenkaan voi oitis k?sitt??, eik? ole aikaa tarke

ssaan hirvi?-ep?jumalansa edess?, ja kreikkalaisen rinnassa, kun h?n koetti saada taivaalliset ihanteensa sopusointuun kehittyneen kauneudenaistinsa kanssa ja loi siit? itselleen uskonnon. Paitsi Eiffeltornin ensi vaikutusta j??kin n?ytte

v?h?n. Omituisena vastakohtana sattuu sit?paitsi silm??n pitk?n huonerivin per?lt?, jonka katto laskee alas sinist?

?n v?li? haaraantuu siit? kahden puolen yht? korkeita ja viel? pitempi? k?yt?vi?, joiden p??h?n silm? tuskin tahtoo kantaa. Kaikki n?m? eri k?yt?v?t ovat t?ynn? teollisuuden tuotteita, jommoisia ei miss??n ole t?h?n saakka n?hty. Hienointa, komeinta, ylellisint? ja hy?

ent? murtomaakaan. Luettelen t?ss? ainoastaan muutamia, jotka tarttuivat mieleeni h

kist?. Silkist? ovat pienet tuolit ja sohvat. Ahnain silmin ahmivat sen neitseellist?, mutta samalla hiukan hekumallista tuoksua pienet suloiset pariisittaret, huulet puoleksi auki ihmetyksest?. Mik? vieh?tys h?nelle laskeutua tuolle vuoteelle v?lj?ss? y?puvussa, mik? vieh?tys, maata siin? pitk?ll

a ja pienempi?, on varakkaiden vara valita niin monta

tuksen eteen. Koristus on suorastaan puhtain taideteos omaa laatuaan. Koko sein?, ovi ja pihtipielet ovat tehdyt pelkist? rautaisista ty?- ja tarvekaluista

t ja tehtaat ovat asettaneet t?nne n?ytteit? kaikista kaluista, mit? suinkin saattaa n?ist? metalleista synty?. Saadakseen tavaransa oikein esille ja n?kym??n ovat kaikki koettaneet keksi? omituisia muotoja n?ytteille asettamilleen esineille. Niin on esim. muuan ra

murha-aseita, kanuunia, kiv??rej?; n?kee kokonaisen pieleksen talkkoja ja haravia; sattuu kadun p??h?n, miss? on pitk?t rivit vaunuja, k?rryj?, reki?, polkupy?ri?; seisahtuu sen p??ss? olevaan mets?stys- ja kalastuskapineiden osastoon, jossa n?kee ketun kaulastaan raudassa kiinni ja haukan kynsist??n,

yl?s korkeuteen! Sen sisustassa on maalauksia, jotka kuvaavat Ranskan kauppaa, taidetta ja tiedett?. Sen arkkitehdin ty?st?, joka on t?m?n kupolin valmistanut, on sanottu, e

isaikaista vaunua, jossa nainen istuu, viitta hulmuten menon vauhtia. Koko tuo mahtava valuteos on v?rilt??n musta ja vaikuttaa valtavasti ohikulkevaan. Sen paino kuuluu olevan-40,000 kiloa. Sen edess? seisoo toinen rauha

sali

, 18 p:

in se, mik? nyt on tuossa silm?in alla, seisoessamme konesalin lehterill?. Edess?

a. Sen pituus on 240 metri? ja leveys 115 ja jos lehterit otetaan mukaan, nousee pinta-ala 80,400 neli?metriin. Kun se kentt?, johon n?yttely on sijoitettu, on ennen ollut sotav?en harjoituskentt?n?, niin on tultu sen johdosta laskeneeksi, ett? 30,000 miehen suuruinen arm

ttoman suuret rautaiset kaaret, jotka yhtyv?t katon taitteessa. Niiden suuruus lienee likim??rin k?sitett?viss?, kun tiet??, ett? kukin n?ist? kaarista painaa 200,000 kiloa. T?mm?inen kaar

isin survovia silintereit?, yl?s nousevia ja alas laskevia pistonkeja. Et??mp?? ei n?e muuta kuin t?ydellisen sekasorron kiilt?v?? ter?st

iksi selville, ett? koko tuo suunnaton suorakulmainen ala on jaettu satoihin pienempiin neli?ihin ja suorakulmioihin, joita erottavat toisistaan kadut, t?ynn? hy?rivi? katsojia, jotk

p??st??n sen edess?. Ja rattaasta ei n?y kuitenkaan yht'aikaa muuta kuin puolisko, sill? samalla kuin toinen puoli sen keh?? niin sanoakseni pilvi? hipoo, samalla painuu toinen puoli yht? syv?lle sillan alle. Tuhannet lienev?t ne hevosvoimat, jotka ojentavat ja koukistavat

l? kaikki, mik? t??ll? on koneita, on luonnollisessa koossa, ne eiv?t ole kuvia, vaan ne ovat t??ll? itse todellisuudessa. T??ll? on kokonaisia tehtaita t?ydess? k?ynniss?. T??ll? n?ytet?

kuin palatsit. Ainoastaan laivat on t?ytynyt tuoda pienennetyss? koossa n?ytteille. Mutta niist?kin on kuvat

k?sitt??, mik? ??ret?n hy?ty mahtaa t?st? n?yttelyst? olla asiantunteville, ammattimiehille. Kukin voi

n kelvollisuuden todisteeksi kiinnitt?? koneensa otsaan lipun, josta ohikulkeva voi lukea, ett? h?n on sen myynyt, myynyt jo kolmannen kerran. Hupaisuuden vuoksi mainittakoon, ett? sellainen moukka koneitten k?ytt?misen alalla kuin t?m?n kirjoittaja, l?ysi h?nkin kulkiessaan ensi k?velyll??n n?y

suurimmat rahat ja niit? varten pit?? joka paikassa olla sellaista, joka heit? huvittaa. Pariisilaiset ovat mestareja siin? taidossa, he osaavat laittaa kaikki niin, ettei se k?y ik?v?ksi. Ne ??rett?m?t summat, joita on pantu Eiffeltorniin, taideteoksiin, koristuksiin ja kaikkiin muihin mukavuuksiin, osoittavat sit?. Ja samaa osoittaa sekin, kun

os ei niihin olisi saatu s?hk?lamppuja asettaa. Suurin osa sen nykyist? loistoa ja komeutta olisi kokonaan puuttunut ja samalla my?s menestys j??nyt tulematta. Ihan oikeutetulta tuntuu sent?hden se kunnioitus, mik? Edisonille on osoitettu, kun h?nen rintakuvansa on asetettu kuin kuninkaan kuvapatsas keskelle konesalia. Se

*

oudolle. Se on kuin majakka merenkulkijoille, siit? saa aina varman pisteen ja voi m??r?t? matkansa suunnan kartalla, jota ilman ei tule toimeen n?yttelyn satoja salmia soutaessaan. Hetken aikaa kulettuani n?in muutaman it?maalaisen temppelin ja l?nsi-intialaisen palviljongin v?lisest? solasta n?yn, joka ei helposti mielest? murene. Eiffeltorni oli edess?ni s?hk?valoisessa iltapuvussa

desta. Ihanana ja avarana oli edess?ni-koko kentt? s?hk?tulen nukuttamana. Per?ll? paloi konesalin kupoli tulipallona. Sen r?yst??t olivat sirotellut tulia t?yteen. Pieninkin reunus ja hienoink

moinen valovirta t?nne alas. Se on ojennettuna keskell? ke

aan samassa muuttuu se punaiseksi, kaikki samalla aikaa. Sitten siniseksi, keltaiseksi, viheri?ksi. Ja tuota ihmeellist? v?rien vaihtelua kest?? pitk?n aikaa. H?mm?styneen? katsoo sit?

ta, t?llaista joulu-il

asaajan

, 25 p:

kin v?hitellen, tarkastaessaan syit? matkansa suuntaan, ett? askeleita sent??n on puoleksi salaisesti

viett?v?t t??ll? t?ydellist? voittojuhlaansa. Kaikki se, mik? kullakin maalla ja kansalla on omintakeista, alkuper?ist?, olkoon se kuinka pient? tahansa, se sattuu heti silm??n, se huomataan ja sit? haetaan hakemalla. N?ytt?? melkein silt? kuin eurooppalainen ja etup??ss? ranskalainen sivistys tuntisi h?m?r?n tarpeen ime? itseens? jotakin uutta ja tuoresta. Ihmisill? on

saanut kuvan oloistaan esiintym??n, sit? suurempaa huomiota se her?tt??. Ei tarvitse tullakseen siit? vakuutetuksi muuta kuin pist?yty? esim. tuolle n.k. Kairon kadulle, jossa n?kee pienen palasen it?maista el?m??. T??ll? on aina katsojia, aina uteliaita. Mutta parhait

isten, joita eiv?t ole t?t? ennen n?hneet muualla kuin kuvakirjoissa. He n?kev?t algerialaisia ja tunisilaisia palatseja, kulkevat jaavalaisissa kyliss?, saavat oleskella Madagaskarin saarelaisten ja Senegalin neekerien seurassa, ostaa tavaroita

*

k??r?isty taiteellisiin poimuihin, joiden aukosta n?kyy soikeat kauniit kasvot ja rohkeasti koukistunut nen?. H?n liikkuu vapaasti, on hyv?ll? tuulella. H?nen toverinsa virkkavat h?nelle jotakin. H?n hyp?ht??, ly? n?ppi? yhteen ja py?r?ht?? tanssimaan. Siin? on voimaa ja notkeutta ja j?senten ja liikkeiden sopusointua. Laajan viitan alta taipuu v?lis

, kuinka kiilt?? tuo valkoinen hammasrivi paksujen huulien alta, kuinka kauniisti py?r?ht?? silm?n valkuainen pikimustien luomien alta! Sanon kauniisti, enk? ainoastaan silmist?, vaan koko miehest?. Mit? voimaa, mit? k

t?m?n per?ll? istuu nelj? naista, jotka kuuluvat olevan er??n jaavalaisen ruhtinaan haaremista. He ovat vaatetetut moniv?risiksi ja koristetut kaikenlaisilla kalleuksilla. Kullakin on soikea liina vy?t?isiin kiinnitettyn?. Kaikki muut paitsi yksi ovat maalatut viheri?n keltaisiksi jonkinlaisella safraniv?rill?, joka lemuaa kauas. Kun alkaa kuulua n?ytt?m?n kupeille ja taakse asetetun soittokunnan soittoa, heitt?v?t tanssijattaret paperossin suustaan ja alkavat liikkua ja liukua n?ytt?m?? pitkin. Hyppimist? ja ?kkiarvaamattomia liikkeit? t?ss? tanssissa ei tapaa. Kaikki on hiipiv?n kissanpojan plastiikkaa. Ruumis, jossa ei n?yt? olevan luuta ollenkaan, ainoastaan lihaksia ja niveli?, mutkailee sinne t?n

ittokoneiden viritt?mist?. Laulu ja puhe on samanlaista. N?yttelij?t r??kyv?t, ulvovat ja kiljuvat. Oikein liikuttaakseen yleis??, tahtoessaan saada kuulijansa oikein traagilliseen mielentilaan, parkaisee annamilainen n?yttelij? niinkuin mets?n paha??nisin peto. Kaikilla kansoilla sanotaan laulun ja puheen kehittyneen luonnossa kuultujen ??nien mukaan, joita kukin on k?sitt?nyt ja ruvennut matkimaan oman korva

in vast

, 10 p:

saa ainoatakaan kuvaa esille pitk??n aikaan. On n?hnyt liian paljon. Niin on minulle k?ynyt t?n??nkin. Tehty?ni matkustuksen l?pi n?yttelyn tuntuu s

auskan n?k?inen kaksikerroksinen rakennus, tehty sill? tavalla, ett? kukin n?ytteille pantu puulaji on samalla yhten? hirten? rakennuksen sein?ss?. Kun hirret seisovat pystyss? ja nousevat suoraan maasta, niin n?ytt?? silt? kuin sein?t olisivat kasvaneet siihen semmoisinaan. S

em?ss?, tuli mieleeni, ett? tuohan on ihan kuin Tapion temppeli, t?ydelline

? raami, joka puree hampaansa ahnaasti puun sis??n ja raapii esiin tuon niin tutulta tuntuvan sahajauhon. Seinill?, p?ydill?, kaapeissa y.m. on sitten kirvest?, puukkoa, n?veri? ja kaikenlaista mit? hienointa ter?kalua, ja niiden ymp?rill? n?ytteit? erilaisista kapineista, joita heid?n avullaan on saatu syntym??n raa'asta halosta. Siin? on sanalla sanoen edess? p

uotoon tehty mets?inen vuorimaisema. N?ytt?? aivan silt?, kuin tuolta puiden lomitse avautuisi eteen oikeat Alpit, lumisine huippuineen, jyrkk?yksineen, laaksoineen ja laaksokylineen. Ymp?rist?, jos

k?ynti n

13 p:n?

n n?k?inen kuin siell? kotonakin t?h?n aikaan. Iltainen taivaanranta, jota luulin ainoastaan Suomessa surulliseksi, on samanlainen t??ll?kin ja her?tt?? samanlaisia tunteita. Ne mielialat, joita s?? synnytt??, sopivat erinomaisen hy

abialainen v?lj?ss? viitassaan ohitse. Kiinalaisen pitk? palmikko vilahti tuon tuostakin v?en tungoksessa, ja rotevaa suavisotilasta, joka oli p??t??n pitempi kaikkea kansaa, tuli seuranneeksi silmill??n pitk?n aikaa. Mutta nyt niit? ei en?? n?e kuin ihmeeksi. Joka p?iv? ovat s

ltavin. Sattui eilen pilvet?n p?iv? ja teki mieleni k?yd? kerta

jolla muuan vilusta v?risev? mies tarjosi kaupaksi j?lelle j??nytt? pilettivarastoaan. Trocaderon palatsin holveissa oli hujan hajan puulaatikoita. Tie, jonka kupeilla ennen oli kukkasn?yttely, oli nyt vain tavallinen katu. Suihkul?htee

pikkukauppiaitten huutoja, joilta ei kukaan en?? ostanut. Alhaalla Seinen virrassa n?kyi vain tuolta kaukaa tulemassa pikkuinen alus, joita t?t? ennen suikkelehti joka sekunti si

, mutta se tapahtui samalla lailla kuin markkinakopissa kolmantena markkinap?iv?n?. On vain rippeit? j?lell? ja kojun sein?t ja hyllyt n?kyv?t liian selv?sti l?pi. Ja tuo teki minuun sen vaikutuksen, ett? koko Eiffeltorni oli teht?v?ns? tehnyt s

utaspinoja, useimpain eri osastojen, paviljonkien ja palatsien ovet olivat suljetut. Niihin, joihin viel? p??si sis??n, oli tiet? tukkeamassa puulaatikoita. Toisiin pantiin tavaroita, toisia naulattiin kiinni. Siell? t??ll? avautui viel? pitkien k?yt?vien per?lt? jokin tuttu n?k?ala, jota ei oltu ehditty h?vi

steliv?t siin? haavoitetut sotilaat koomillisissa asennoissa. Eteisess? oli viel? veistokuvia. Vaan ne eiv?t olleet en?? paikoillaan, sopivain v?limatkain p??ss?, sopusointuisissa ryhmiss?. Ne olivat siirretyt kokoihin antamaan tiet? tavarain kuletukselle. Alastomat

t paperilyhty. Suomen paviljongin kellahtava v?ri veti luokseen. Vaakuna oli viel? oven p??ll?, mutta ovi oli laudoilla telkitty. Pilariin oli

sinisiss? puseroissaan. Aurinko valaisi viel? vinosti kattoja ja kuvapatsaita. Mutta se oli surullista syksyn valoa. Muistui mieleeni s?nkipelto, josta aumo

kak. 1, 3, 8, 17 ja m

I JA H?NEN SA

v?? my?ten, koettaen kokoontua katuojien suojaan. On aamiaistunti ja monsieur Henri, liikemies tai jokin sentapaine

pikkuinen kuusikulmainen torni, joka jo kaukaa her?tt?? h?nen huomiotaan. Puitten, kadulla parveilevain ajurien ja sinne

etetut limikk?in niin, ett? n?kyy vain nimi ja kuvalehdist? jokin paras piirustus. Monsieur Henrill? on jo varustettu lantti k?teen, h?n heit

n k?dest??n, levittelee h?n sit? lukeakseen ja ahmii sis??ns? lihavimmat p??llekirjoitukset, kiiruhtaessaan eteenp?in, sateenvarjo kainalon alle pistettyn?. Samalla lailla kuin h?n siin? menee, me

jonka palvelija tuota pikaa juoksuttaa h?nen eteens?, asettaen siihen

ei tuotakaan ..

gi

?nell?, jonka pit?? tunkea aina ky?kin per?lle saakka, voitt

parfyymi?, ne ovat kotikaupungin kukkasia, jotka tuoksuvat siit? h?nt? vastaan. H?nell? on tarkka vainu ja jo ensimm?isist? sanoista h?n tuntee, maksaako vaivan jatkaa. Siin? on ensin kertomus er?ist? yksityisist? iltahuveista, joissa ovat laula

varaan. H?n on valinnut s?hk?sanomat, joita h?nen lehtens? kirjeenvaihtajat viime y?n kuluessa ovat lenn?telleet kaikista maailman ??rist?. Muutamilla silm?yksill? on h?nell? tilai

s on ne taittanut. Mutta t?ll? kertaa tahtoo toimitus, ett? muiden lomast

tettu piiri

ranskalaisten aseman heid?n siirtomaassaan. Kahakoissa on kaatunut ja haavoittunut s

n huonosta tilasta tulisi julkisuuteen. Ja viisasta kyll?! Sill? se tiesi, mik? olisi ollut tulos kansan mielenilmauksesta, jos olisi tiedetty, ett? viime aikoina tehdyt retkikunnat eiv?t ole tuottaneet muuta kuin tappiota ranskalaisille ja hukkaa sen sotamiehille.

si on juuri silm?n alla kertomus keisarien kohtauksesta Berliiniss?. Lehti riemuitsee ja h?n sen mukana siit? varovaisesta kylmyydest?, jolla Aleksanteri III on kohdellut Vilhelm II:ta. Ei ole ainoatakaan sanaa herahtanut suuren itsevaltiaan huulilta, joka olisi saattanut ?saksalaista? toivomaan h?nest? puolue

uttaa lehti lukijans

hengen. Tungos oli ??ret?n ja joka portin

café, s'il

evitt?? nyt lehtens? lev?lleen ja noukkii

sin?. Sotav?ke? on l?hetetty suuret joukot rauhattomuuksia est?m??n. Pari ministeri? on osak

herrat yhti?n osakkaat eiv?t suinkaan laiminly?ne lausua hallitukselle hartaimpi

titill? painettuina puolitoista pal

i ja kylm?sti, ja monsieur

ja, mutta sikari niit? viihdytt?? eik? lu

ukemansa johdosta, on tarinan tekij? jo ajatellut ja miettinyt. H?n saa johtop??t?kset kaiken maailman menosta valmiina eteens?. Politiikka, koti- ja ulkomainen, teatteri, kirjallisuus, viimeiset muodit y.m. kosketellaan lyhyiss? palasissa, sattuvissa sanoissa, koottuina kokonaisiin kimppui

ostaan, joka nautinnolla koukistaa kaulaansa luokille. Ja kun h?n on aikansa hyv?illyt h?nt?, kiihoittanut h?nen kansallisylpeytt??n, ylist?nyt h?nen is?nmaataan ja puhunut h?nen mielens? mukaan, niin on h?nen aikansa tulla pyritt?v??n p??maaliin. H?n tekee vain v?h?isen liikkeen ja siiman p?? pamahtaa

udistaa h?nen elimist???n solu solulta, samalla lailla kiertelee jo lehdest? l?htenyt mehu h?nen aivoissaan. Sen mielipiteet ovat muuttuneet h?nen mielipiteikseen, h?n on ottanut omikseen sen ajatukset, joita h?n puolustaa kuin omiaan ja joiden johdosta h?n on valmis k?ym??n kiivaaseen kahakkaan. Ja jos kuuntel

BOULANGER

22 p:n? jo

ninen hopeakello. Kolmatta tuntia olen kuullut sit? soitettavan laidasta laitaan, seisotettavan kannallaan ja heilahutett

oni on iskenyt koloja siltaan Joffrinin perikadoksi. Hiukan h?vett??, niinkuin sit?, joka on p??st?nyt h?t?valheen heikkona hetken?. Mutta kun on myrskyss?, niin t?ytyy taipua myrskyn mukaan, ulvoa sutena seurassa. Eik? todellakaan maksanut vaivaa ruveta ottamaan kuhmuja otsaansa ja mustelmia k?sivarsiins

nnen sanomalehdist? n?i

TAL

alin hyv?ksy

IKOK

ja patrioottien komitea ynn? tasavaltalais-kansallinen komitea sek? keskuskomitea yle

ttessa Girardon'i

rden? toimituspaikasta. Sielt? se heti annettiinkin ja viel? kaupanp??lliseksi toin

uonosti valaistujen etukaupungin katujen perilt?, meit? hiukan p?yristytti, toveriani ja minua. Edell?mme ja j?less?mme kuului raskaita antura

en ranskalaisten romaanien kertomuksia v?ijyvist? varkaista, murhista, roistov?est? ja ry?v?yksist?. Varovaisuuden vuoksi p??timme olla paljon puhumatta

ain heikot tulet kulmassa olevasta ravintolasta, jonka tiskin ??ress? h??ri p?it?, k?si? ja ilmaan kohoavia t?ysi? ja tyhjennetyit? ryyppylaseja. Ovi kokouspaikkaan, rautainen ristikkoportti, oli viel? suljettuna. Katuk?yt?v?ll? odotti jo pitk? jono, pit?en ep?m??r?ist? murinata. Toisella puolen katua sein?nvierell? huomasin ??nett?m?n mustan m?hk

rautaristikko ja ovi alkoi niell? jonoa sis??ns?. ?Korttinne, kansalainen, korttinne, kansalainen!? toistivat vartijat ovella. Toverini, joka oli kotimaassaan Tanskassa ollut mon

visionisteja, sosialisteja, patriootteja y.m.s. Jos oikein osaan p??tt??, on tuo lihavanl?nt? v?h?n olevinaan olevan n?k?inen mies jonkin pienen ravintolan is?nt?, joka pit?? kapakassaan ?Cocardea? ja ?L'Intransigeant'ia? ja laskee vuotuisiin tuloihinsa sievoisen summan siit?, ett? maustaa jokaisen antamansa absinttilasin pienell? puheella Boulangerin puolesta. Toinen p??tyyppi on ty?mies samettihousuissa ja ty?mekossa. Ja kolmas ammatiltaan jotenk

ani yleis??. Ja min? sanon itselleni, ett? heti kohta, kun vaan jokukaan huutaa tai taputtaa tai kopu

siin? ?yleinen ??nivalta?, lattiaan kahlehdittuna k?sist??n ja jaloistaan. H?nt? polkee rintaan Joffrin, pistooli k?dess?. Vapaus ja oikeus n?ytt?? olevan viimeisill??n. Mutta kun vaara on suurin, on pelastuskin l?hinn?. Kauempana kuvassa n?hd??n kansa rient?m?ss? a

ja ja polkkia. Eiliselt? j?lelt? oli arvattavasti viel? ruokap?yt? lavan per?ll? ja sen edess? olevalta ilmoit

ngerin kuvan, t?ysiss? sotatamineissa, ristit ja kunniamerkit rinnassa. Kuva, josta ?La Presse? t?n??n ylpeillen kertoo, ett? se oli lehden lahjapalkkio tilaajilleen, j?? riippumaan yl?puolelle ?Polkkaa?. Me k

l?. T??ll? on siis Joffrininkin yst?vi?! Kuka ties ne ovat enemmist?ss?? Ja min?, joka jo olin ?merkinnyt? kantani. Mutta onneksi ne vai

sot! Ne ovat nuo meid?n miehi?mme, meid?n johtajiamme ja kalliin asiamme ajajia, ne ovat niit? kansan todellisia yst?vi?, oikeita tasavaltalaisia, kunnon kansalaisia. Hienoilta herroilta ne n?ytt?v?t, ?lykk?ilt? ja eleganteilta. Suurin osa heist? on edusmiehi?, joiden vaaleja edustajakamari ei o

aan k?dell??n myrskyn t??ll? alhaalla, ehdottaa h?n kokouksen kunniapresidentiksi Boulangerin ja kahdeks

?k??n Rochefort! El?k?

tans! Ala

aa vastaan, joka on h?v?issyt kansan yleist? ??nestysoikeutta, h?n lukee kirjeit? er?ilt? yst?vilt?, joita ?influensa? on est?nyt

sia. Se k?y kuin ulkoa opittujen nuottien mukaan. Liikkeet, asennot, mimiikki tekev?t sen, ett? koko mies kiireest? kantap??h?n n?ytt?? puhuvan. H?nen koko ruum

in, se r?iskyy ja ritisee kuin kulo katajikossa, ja yht'?kki? kurahtaa se siit? paukkuen ja humisten kuivaan korpikuuseen. Se

a kuvan joka vivahduksesta. Ainoastaan ?k?isimm?

jakamari on hyl?nnyt sen, jonka kansa hyv?ksyi. Joffrin, Boulangerin vastaehdokas t??ll? Montmartren vaalipiiriss? ei ole kansan valitsema, h?n on hallituksen valitsema. Nykyinen e

ttinyt Quesnay de Baurefaire'a joka oli asianajajana Boulangerin, Dillonin ja Rochefortin jutussa. H?ne

uutaa Laguerrea ja tahtoo kuulla h?nt?. Luulen, ett

jakamarissa Joffrinin vaalin hyv?ksymist? vastaan kuului olle

alinnut edusmiehens?. Se on nyt kuitenkin tapahtunut. Mutta min? olen iloinen siit?. Min? onnittelen is?nmaata ja pu

nlaskuksi totuuden: ?l? lo

loukannut yleist? ??nioikeutta

at vuotaneet loukatun ??nioikeuden

allitus on sit? loukann

se jo tapahtui. Ja v

an kuin se kunnioitti yleist? ??nioikeutta. Mutt

Se on nyt vuorostaan h?v?issyt yleist? ??nestysoikeutta.

ttavat ja niskasuonet pullistuvat. Toinen on sivaltanut hatun p??st??n, puristanut sen yhdeksi mytyksi k?teens?, jota survoo yl?s ja alas ja eteenp?in, nii

?rt?m??n oman arvonsa. Maa ei tahtonut sotaa, mutta maa ajatteli: Saksa tahtoo k?yd? kimppuumme; mutta silloin se on l?yt?v? meit? johtamassa Boulangerin, joka on meid?t yhdist?nyt ja saanut meiss? vi

alainen ja purkaa kuohuvan sappensa voittajaansa vastaan. ?Meit? on peloitettu Bo

o ennen mainittu pieni mustaparta. On kuin sata

yt h?nenkin vaalinsa joidenkuiden laittomuuks

uudistus. Sit? kuljetti ennen muinoin edess??n radikaalinen puolue. Nyt se on antanut sen pudota

alon katolle! Ja kun aika on t?ytetty ja kun h?pe?llisten tekojen mitta on kukkurallaan, silloin ponnistakaamme voimamme kaikki me patriootit ja boulangistit, j

sitt?? h?n samassa henk?yksess? kokoukse

n vaalimiehet, kokoo

ntaina 21 p:n? jouluku

hdet saavat t?m?n summ

ka uskaltaa tehd? astinlaudakseen yleisen ??nioikeud

ka ovat j??neet uskollisiksi asialleen ja jotka ovat ??ne

ehdyksens?, kiitoksensa

in'in tuomiota vastaan, joka olisi sa

sit? h?pe?llist? yksinvaltiutta vastaan, jonka valtikan all

ja patriootteihin kehoittaen heit? valmistamaa

sosialistinen tasavalta!

, Clignancourt'in vaalipii

a se hyv?ksi ja kiitt?? kauniiksi! El?k??n, kasva

isest? kulmastaan siirtynyt oven eteen ja muodosti k?yt?v?n kahden puolen. Aioin seisahtua katsomaan, viel?k? piti mit??n tuleman. Mutta totinen poliisimies ei sit? sallinut

ista ?kansalaisista? tuolla ylh??ll? puhujalavalla, luuletko, ett? heist?

ieliset siit?, ett? heid?n n?y

EDUSTAJA

p:n? maal

kivest?, vaikuttaa se arvokkaasti ja sopusuhtaisesti sit? katseltaessa Conco

t?, laskeutuen porras portaaltaan, ovat puoliympyr?ss? edusmiesten punaisella veralla p??llystetyt istuinrivit. Pieni aukea py?ryl? keskipisteess?, ja vastaisella sein?m?ll? kohoaa suuri monikerroksinen kateederi, kamarinpresidentin valta-istuin. Siin? on eri osastonsa ylemp?n? ja alempana eduskunnan virkamiehi?: notarioita, sihteerej? ja pikakirjureja varten. Valo tulee katosta suuren viuhkan muotoisesta ikkunasta. Oikealla ja vasemmalla presidentin suuresta pulpettirakennuksest

on v?h?n aikaa sointuvata ja vilkasta sananvaihtoa ja p??ttyy lopulta melkein huumaavaan kohinaan, josta erottaa kaksi p??-??nt?: tuon hele?n tenorin ja miellytt?v?st

, sininen leve? vy? kiinnitt?m?ss? mustaa kauhtanaa. Ministerien penkill? istuvat vierekk?in ulkoasiain ministeri lihava Spuller ja laiha Tirard. Tirard on viime aikoina k?ynyt k?rsiv?n n?k?iseksi ja kovin totiseksi. V?h?n v?h? hieroelee h?n hermostunutta otsaa

i? tarttui eilen silm??ni tuosta kaljup?isest?, redangottipukuisesta seurakunnasta. Katsojain lehterill? kuuluu pid?tetty? naurua ja sen esineeksi huomaan vanhan patalakkip?isen ukon, joka kuluneeseen palttooseen puettuna ja iso sinikantinen kirja kainalossa k?mpii aina ylimm?iselle penkkiriville. Kuka on tuo kummitus t??ll? hienojen herrain seurassa, en tied?, mutta hullunkuriselta h?n n?ytt??. Toinen, jota jo ennakolta kysell??n, on sosialisti Thivrier, jonka tiedet??n esiintyv?n ty?miehen mekossa.

ymp?rill?. Seisoessaan estraadinsa huipulla on h?n kuin korkein vaahtop??laine tuossa alhaalla olevassa kuohussa. H?n on

kaa kuin melu vaatii, mutta se ei pitk?lle auta. Kaukaa katsoen n?ytt?? h?n tosin hyvinkin tuikealta, mutta kiikarilla tarkastaen ovat suupielet aina pieness? ivanaurussa, vastakohtana vartalon viralliselle asennolle. Ja tuossa h?nen ivallisuudessaan on h?nen per?npitotaitonsa. Tirkist?en kakkulainsa l?pi pahimman melun pit?ji? ja heitt?en heille sattuvan s?tk?yksen saa h?n sanoil

ota ei kukaan kuuntele, lienev?tk? p?yt?kirjoja vai muita otteita. H?n ei koetakaan saa

itetty ja ensimm?inen puhuja nousee puhujalavall

ter?v?mm?t, ja ei aikaakaan, niin katkeaa ??nett?myys. Se on joko paheksumista tai hyv?ksymist?, nurinata tai k?ttentaputusta ja hyv?-huutoja. Koko tuo musta joukko tuolla alhaalla alkaa aaltoilla. Liikutaan, noustaan yl?s, nauretaan pilkallisesti tai k?yv?t kasvot kiihkeiksi, vihaisiksi, ja tukat p?rr?tet??n kiivailla k?sien temp

tumaan. Mutta usein her?tt?? h?nen ensi sanansa uuden metelin, ja jos on niin, ettei kamarin enemmist? tahdo kuulla h?nt?, niin ei se kuule kiusallakaan ja sill? hyv?. Eiv?t auta presidentin ponnistukset eiv?

uhua ettek? ede

tyy samoja saarnoja kuunnella tuntikausia, ainoastaan eri miesten huulilta. Ja siit? on siis se hy?ty, ett? ei turhia laverruksia k?rsit?, vaan lopetetaan l?pin? l

puhuja esiinty?. Sill? huuto on merkki v?symyksest?, yleis? on uupunut ja h

nisterist? ei ole suosittu, mutta sit? ei kuitenkaan tahdota ensi tilassa kumota. Tilaisuutta ei ole puuttunut. Viimeinen tarjoutui eilen, jolloin k?siteltiin interpellatsionia Ranskan osanotosta Saksan keisarin kokoonkutsumaan ty?mieskonferenssiin. Oppositsionin s.o. boulangistien

inulla ollut sama tunne kuin olisin n?hnyt huvin?ytelm?n, jossa kaikki u

EN PARIISI

tyisest?

Vel

*

suuren omaisuuden er??lt? t?ti-vainajaltaan, joka h?nt? aina oli suositellut, kun h?n oli niin siivo poika. Mutta eih?n h?nen ulkomaanmatkastaan oltu mit??n mainittu sanomalehdiss?, joissa kuitenkin kerrotaan kaikista ulkomailla matkustaneista

t??l

n musertavan rauhallisesti, niinkuin olis

ailla ... milloinka ...

si, sikseen teologiset opintonsa ja l?htenyt maailmaa katselemaan ja huvittelemaan. Vaan ei ollut viel? t?h?n saakka ilo oikein ilolle tuntunut. Eih?n tahtonut

lkee suurin askelin perikatoaan kohti. Tekev?t ty?t? sunnuntaina ja pit?v?t puotinsa auki keskell? kirkkoaikaa. Mutta suurin ik?vyys oli t??ll? se, ettei saanut edes kylpe?k??n... Min? sanoin, ettei miss??n ole niin mainioita saunoja kuin Pariisissa. H?nen silm?n

nn? yhdess?, ehdotin m

rella; sinne me menimme. Vaikka min? tavallisesti k?yt?n toista v?h?n halvempaa saunaa Faubourg St. Denis'ss?, ymm?rr?t kuitenkin, ett? t

ive? lattiana. Pulska, hienosti puettu ovenvartija kiiruhti ottamaan p??llystakkia, hattua ja keppi? ja osoitti meid?t pilettiluukulle, jossa istui nainen kaunis kuin kuningatar. N?in, ett? Sasu a

i pitk? l?mmin k?yt?v? t?ynn? pieni? kaappeja, joihin vaatt

en ole koskaan voinut siit? t?ydellisesti nauttia siell? kotona, kun minua aina on

en aikaan verhosivat itsens? toogalla. Sasu kysyi syyt? siihen, ja min? seliti

iin, jonka keskell? on vesis?ili? ja ymp?rill? makuusijoja, kohottivat kylpeneet v?syneit? p?it??n ja katselivat j?lkeemme huudahdellen puoli??neen: ?mik? vartalo! mik? ruumis!? Ja palvelijat kiiruhtiv

a pist?? silm??n vasta tulleista suomalaisista t??ll? Pariisissa. H?n oli t?ss? oudossa komeassa saunapa

?mp?johdot. Toiset k?veleskeliv?t miettiv?isin? niinimatoilla peitetty? lattiaa pitkin ja tarttuivat tuon tuostakin raskaisiin rautakuuliin niill? k?si??n voimistellen ja saadakseen hikoamista aikaan. Sasu luuli, ett? h?nen tuli tehd? niinkuin muutkin, h?nelle tuli kai my?skin halu n?ytt?

at silminn?ht?v?ll? kunnioituksella h?nen paksuja pohkeitaan, pulleata rintaansa, leve?t? niskaansa ja uhkeata selk??ns?. ?Mik? takalisto, mik? takalisto!? kuulin heid?n sanovan.-?Mit? ne p

aunassa l?yly? ly?d?k??n. Olin odottanut sit? kysymyst? ja nautin j

yin. Siell? se on oikea saun

rappuset lattiasta kattoon. Sein?ss? oli aukko, josta tuli

palaa, voan noin n?et vain verkalleen, yh? l?mpim?mmin ja l?mpim?mmin... Ka, kun se tuoksuu tervalle ... enp? oo ikin?n' t?mm?ist? l?yly? ... ?hh?h, jopahan vii

ik? Olympon jumala, ja silloin t?ll?in min? kuulin h?nen p?ristyksens?, jonka ukkonen soi yli h?yryn s?hin?n

in suihkun alle ja antoi sen valella j?seni??n.-Alkaako sinua miellyt

onna, ett? niill? o

hkeet, mutta ei t?ss? viel? o

ll?, saippualla, joka tuoksui ruusulle ja mandelille. Sen j?lkeen viel? suihkua, jota s

otinen, niin totinen kuin voi olla ainoastaan syv?lle

?n saava tuta, ett? lopp

pisukkeloon nousimme toisesta p??st? yl?s. Meid?t otettiin siell? vastaan l?mmitetyin lakanoin, meit? pyyhittiin ja kuivattiin

nekk

nn??n l

, laitettiin tyynyt mukavasti sel?n ja kyyn?sp?iden alle ja j?tettiin nauttimaan olemisestamme. Se oli suuri sali, niinkuin K?mpin hotellin juhlasali. Tuolla alhaalla loris

su? Mit

tt??n, en s

a, ett? olen tuo

t?np? kiit?n ... en oes

singin saunat mit

, eiv?tp?,

i pit?nyt l?hte? t??lt? kylpem?tt?.

jo huomenna, vaan mik?p?

in. Kylvet??

stuu harvemmin kylpien paremmalta, ni

En ole koskaan n?hnyt niin onnellisia, rauhallisia ja viattoman tyytyv?isi? kasvoja kuin h?nen kasvonsa. Suu oli niin sanotussa autu

li pyyt?nyt saada tarjota ja min? soin sen mielell?ni, sill? miehell? n?kyi olevan kukkaro yht? pullollaan kuin posketkin. Tapansa muka

a semmoisia saunoja k

t??ll? suuressa maa

.. enp?, enp? oes sit? u

i se, ettei h?nen maansa siin?k??n suhteessa, niinkuin h?n ehk? oli luullu

? meill?i sais aikaa

in olisi tarpee

it? aina sais hankituks ... pann

ieless??n jotakin erikoista. H?n on joskus j?lest?p?in tuumaillut, ett? paljokohan tuo tuommoinen saunalaitos meill? tulisi maksamaan. Min? autoin h?nt? taipaleelle ja kerroin, ett? enn

ti h?n. Mit?p? ne nyt oikeastaan ovat ne Antellinkaan

k? saatte piankin kuulla suurista saunahankkeista siell? Helsingiss?. Jos ne toteutuvat, niin vaatii oikeus ja kohtuus, ett? h?n saa kaupun

R?LL? PA

evan jokin toivomus lausuttavana. Oikein hieno polkupy?r?, kaikkein uusinta mallia, osaa n?et joskaan ei puhua, niin ainakin ilmaista ajatuksensa. Se iskee silm??, kirkasta, nikkel?ity? silm??, kun auringons?de sattuu kiilt?v?n ohjaustangon k??n

? nyt sit

van esitell? its

t Pariisissa ja l?hdin kysym??n, etk? tahtoisi tulla kanssani pienelle l?yt?retkelle t??ll? maailmankaupungissa ja sen ymp?rist?ss?. Amerikan ja Englannin min? tunnen, olen ruohoaavikolta my?ten kantan

ta koettaa, m

oi Columbus. Kyll? min? pu

kuin v?kk?r?, py?r?n keh?t puusta ja koko paino vain v?h?n yli kymmenen kilon. Semmoinen se on, ja minulla on polvihousut ja ihopusero ja luimulakki. Tarjoan k?teni kaunottarelle

de l'Etoile'lle, josta leve?t tiet laskeutuvat Boulogne'n mets??n. Koko t?m? taival, yksi maailman ihanimpia taipalia, on puulla peitetty? katua, sile?? kuin lattia. Kun py?r?, p??st

okin valjakko, joka tasaista totuttua vauhtiaan py?rii eteenp?in, ei olisi taito suurempi tarpeen kuin mik? sile?? my?t?virtaa valuessa, venheen per?ss? selk? kenossa istuen ja mela kainalossa tiet? tehden. Mutta tuossa on poikkikatu, josta pursuaa hevosia ja vaunuja ja joide

kuohuvat kaiken maailman intohimot ja joka p?iv? koetetaan siell? jalkakammilla ministerist?j? suulleen sy?st?. Sen ulkopuolella on py?r?ilij? ainaisessa vaarassa, sill? kamarin edustalla oleva katujen aukea on salavihainen ja odottamattomia py?rteit? t?ynn?. Liike Boulevard St. Germain'illa, liike kahtaalta p?in pitkin leveit? Seinen rannan puistokatuja ja liike Concorde-sillalla, jossa se oikealta ja vasemmalta Seinen rannalta tullen muodostuu loppumattomaksi vaunuvirraksi, mik? lakkaamatta kuohuu kiilt?vi? vaununkattoja, hevosten helaisia p?it? ja kuskien hattuja,- yhtyy t?h?n ja t?ss? taas eroaa ja hajaantuu. Siin? tulee omnibusseja ja raitiovaunuja vastakkain, siin? on taaskin alituinen jono ajureita, mutta etenkin on siin? yksityisten korskuvia valjakolta, suuri

a Place de la Concordelle. Kun siihen tullaan,

n per?ll? Riemukaari, ynn? tuolla tuonnempana Eiffeltorni. Mutta py?r? kai luulee olevansa kilparadalla, kun tori on sile? kuin puulattia, ja lis?? vauhtiaan v?litt?m?tt? sikin sokin kulkevista vaunuista. Se tahtoo, kerran paikalle p??sty??n, pyyhk?ist? koko torin ymp?ri voidakseen kotiin tultua kehua

iike k?y s??nn?llisesti yht??nne p?in ja toisaanne p?in eiv?tk? sivukadutkaan h?iritse, joten ei ole pelkoa vastaan tulevista eik? tien poikki asettuvista. Valitset vain itsellesi jonkin nopeaa vauhtia ajavan valjakon ja sen sel?n suojassa poljet tasaista tahtia niin kauan kuin haluttaa. Jos py?r? innostuu isompaan nopeuteen, niinkuin nyt Columbus, joka on siin?kin rotuhevosen tapainen, ett? se tahtoo kaikista muista hevosista edelle, nii

llisin n?k?ala. Ympyr?n s?tein? juoksevat pitk?t boulevardit ja avenyyt kaikille haaroille t?st? yhteisest? keskipisteest?, t?st? Pariisin navasta. Siit? menev?t yhdet Montmartrea kohti, siit? toiset p?invastaiseen suuntaan Boulognen mets??n,

tapa, ett? nauttiessani lepoani en unohda hepoani, vaan pid?n sille seuraa nii

min? muusta, mutta tie on hyv?? ja kulku

e ilo vas

??n sit

ton ... ni

det??n laskeutumaan

kiessaan, yht? paljon lukuun kuin mink? muunkin ajopelin. Onpa py?r?ll? viel? suuremmat oikeudet kuin muilla ajopeleill? siihen n?hden, ett? sen nopeus saa olla tavallista hevosella-ajon nopeutta paljonkin suurempi, josta seuraa, ett? se voi mielens? mukaan ajaa ohi. Py?r?? saa taluttaa katuk?yt?v?ll? vaikka vilkkaimmilla boulevardeillakin, jossa suhteessa sill? on samat vapaudet kuin lastenvaunuilla. Sen lis?ksi on yksityisesti pidetty hyv?? huolt

olkupy?r?lle Pariisissa jo tunnustetaan, on se tapa, jolla

eltaan ainakin pari kilometri?. Pitkin koko t?t? puistokatua on erityinen asfaltista tehty polkupy?r?tie, joka sitten liittyy mets?ss? oleva

taansa. Kello vain tuon tuostakin antaa vastaantulijalle varoittavan merkin. Parempaa py?r?tiet? ei liene toista, en ainakaan min? ole ennen moista polkenut. Entinen renki lausui hartaimpana

llaan Boulognen mets?ss?, kukkivien puiden siimeksess?, yht'?k

ttasi!... Ja korvat soi ja ilma humisee j

nauttii. Seuraat mukana ja tulet j?rvelle, jossa venheit? soutelee ja palkovenheit? suikkelehtii ja joutsenet ja sorsat ja hanhet liukuilevat. Tuossa on pieni soma ravintola, jonka edustalle istahdat lev?ht?m??n ja janoasi sammuttamaan. Nouset siit? taas satulaan, ajat tiet?m?tt? minne, ja saavut suurelle vihre?lle kent?lle, joka on mustanaan kansaa ja jossa parhaallaan n?et puolikymment? suorakaulaista hevosta hurjassa laukassa-se on Longchamps'in kilpa-ajokentt?-oh

ihin puettuja naisia ja miehi? rantakahviloissa ja niiden edustalla, iloista el?m?? pit?en. Py?r?t annetaan niit? varten asetettujen palvelijain haltuun ja muodo

kkaammaksi k?y liike. Niit? v?lk?htelee tuolla Boulognen mets?n puitten lomassa, niit? ajaa Seinevirran rantoja pitkin, niit? keikkuu sil

tt? er?s ranskalainen on etunen?ss?. Yht'-?kki? syntyy levottomuutta kahviloissa, kadulla ja sillalla. On kuin ukkonen olisi tulossa. Se l?henee, melu kovenee, hurraa-huudot kiihtyv?t ja samassa ajaa korskuen ohitse kauheaa p?rin?? pit?en a

on jossakin Eiffeltorin tienoilla. Toiset j??v?t paikoillaan odottamaan toisten kilpailijain tuloa ja

nka ohitse on suorin tie Quartier Latin'in ja Pantheonin m?elle. Monta kertaa on t?m? majakka samalla tavall

iell? yht? tavallisia kuin hyv?tkin. Katu Boulognen mets?st? Passyn portin kautta Trocaderoon on kuoppaista ja kivitetty?, aivan niinkuin Helsingiss?. On oikein s??li hentoj?senist? ja hienoj?nteist? hepoani, mutta hyvin se kest?? koetuksen ja koettaa kantaa herraansa t?

lyalueella, josta osa on nyt luovutettu polkupy?r?ilij?in harjoituskent?ksi, kampean siit? alas Seinen rannalle, j

cle, oletko tyyt

l? vaikka polkeminen Pariisin parhaita katuja ei olekaan vaikeaa, k?y ratsastus niit? my?ten kuitenkin aikalailla rasittavaksi sen j?nnityksen vuoksi, jossa alinomainen varuillaanolo pit?

LMIA VE

lut niin vaivalloinen ja jonne meid?n veljist?mme ja sukulaisistamme niin monet ovat hukkuneet ja h?vinneet teille tietym?tt?mille. Kaikkien ulko-oviemme kynnyksilt? k??ntyv?t tiet hetikohta l?nteen p?in ja kun laskemme matkan pituuden ulos Eurooppaan, niin otamme tavallisesti lukuun ainoastaan v?lin Helsingis

uin sen tuntee l?htiess? ?suureen l?nteen?. Pietarihan on maailmankaupunki sekin ja onhan sen kuullut ja ymm?rt??h?n sen, ett? se kyll? voi tarjota samat ulkonaiset vieh?tykset kuin muutkin maailmankaupungit. Sen teatterit, sen konsertit, oudot ihmiset, t?ydellinen riippumattomuus tuttavista, vilkas j

Lis??ntyv? kauppayhteys synnytti tuota molemminpuolisten etujen yst?vyytt?, jonka siteiden sanotaan olevan ja kenties ovatkin kaikista sitkeimm?t. Sen lis?ksi ihmeteltiin ja rakastetiinkin

kierroksen aidannurkassa. Vaan jos h?n kuitenkin jostakin syyst? on pakotettu taloon poikkeamaan, niin on h?nen halunsa tehd? olo siell? niin lyhytaikaiseksi kuin suinkin. Siell? saattaa kyll? olla ja tiet??h?n sen, ett? suurin osa

iirtyess? maasta toiseen ja siihen sekaantuu hiukan ep?m??r?ist? surumielisyytt?. Mutta suomalaiselle, h?nen vaikka vain lyhyeksikin aikaa ja varsinkin ensi kerran ollessaan t?t? askelta ottamassa Suomesta Ven?j?

hietajyv? meren rannalla, joutua siihen p??kaupunkiin, josta tuota maata hallitaan ja josta kaikki k?skyt k?yv?t t?m?n j?ttil?is

anomakonttorin kyltti ven?j?nkielinen. Ja Helsingiss? on jo yhden ison valtasuonen p??, joka on jokap?iv?isess? ja suoranaisessa yhteydess? suuren syd?mens? kanssa. Ven?l?inen kokardi ja ven?l?inen univormu, ven?l?iset ajurien puvut, kylteist? ja katujen nimist? puhumattakaan, ne ovat joka p?iv?

ksi syntyneen pariisilaismuodin mukana tulleen toistakin tiet? kauppaan ja kaupasta suomalaisten herrasmiestenkin k?yt?nt??n; sielt? tulee kauhtanoihin, leveihin housuihin ja leve?kantaisiin saappaisiin puettuja talonpoikia ja niiden v?liin istuutuu kirjavahameisia ja -huivisia naisia, jotka levitt?v?t nyyttins? ja pussinsa-yht? pehmoiset kuin he ovat itsekin- hyllyille ja penkeill

?t voi k?sitt??, ettemme me ole k?yneet Pietarissa ja naurahtavat meille siit? kuin s??litellen. He k?yv?t siell? kaksi, kolme kertaa viikossa, viev?t sinne voita ja maitoa ja kermaa. Saattaahan sit? Suomessakin asua, mutta seh?n se vasta kaupunki on Pi

ven?l?iset sanat suomalaisella korolla ja ett? vieras kansallisuus ei ole vuosisatain kuluessa kyennyt tunkemaan kuorta syvemm?lle. V

kaikki ulkonaiset olosuhteet, ole sen suurempia hedelmi? kantanut n?ill? rajamailla, niin voihan toivoa, ettei pakollinenkaan ven

leni, niin tuntui minusta silt? kuin olisin

tty ven?l?iseen tapaan, jossa hinnat sanottiin ven?j?ksi ja jossa palvelija-tuollainen mustaviiksinen, sile?poskinen tiskintakainen punakka mies-ei ymm?rt?nyt muuta kuin ven?j?nkielt?. Ja Suomi oli yht'?kki? kuin kokonaan kadonnut. Viel?h?n olivat rautatievaunut samat kuin Helsingiss?,

tt? se ei ollut umpeen kasvanut ja ett? se kuitenkin niin selv?sti n?kyi, se t

uin silloin, kun on oma ev?ss?kki mukana ja kun on luottamus siihen, ett? on jotakin, vaikka olisi v?h

a silmill?, samoilla tunteilla ja yht? tyynesti j

*

ta millaiseksi olin sit? kuvitellut, sit? en en?? osaa sanoa. Sill? tavallisesti k?y aina niin, ett? samassa, kun on jotakin todellis

e kuin silm? kantoi. Ei n?y mutkaa eik? kukkulaa, ja se n?ytt?isi voivan jatkua samalla lailla vaikka Uralin vuoriin, jos ei jokia olisi est?m?ss?. Tasankoja ja jokia-ja tuossa on jo jokikin, itse Nevajoki. On pime? eik? voi n?hd? sen laineita, muuta kuin mink? lyhdyt pitk?lt? ja leve?lt? sillalta niit? v?h?n valaisevat. Virtavat ja mustat ne ovat ja liikett? siell? on my?h??n illallakin. Arvattavasti on tuo tuolla suuri raskas hinaajalaiva, jonka lyhdyt tuskin liikkuvat, mutta tuo nopeasti l?henev? valopilkku on varmaankin yksi noita suomalaisia

e vastaan toisellakin rannalla. Se on synkk?, harmaankeltainen ryhm?, jo

ossa t?hyst?v? silm? erottaa vahtikojun, ruskean sotamiehen ja haamuja musti

rmien ja kanuunien maassa. Siin? on karakteeria tuossa, t?m?n maan luontaisinta luonne

oa. Tuuli puskee vastaan niin leve?sti ja voimakkaasti kuin ei sen koskaan olisi tarvinnut uuvuttaa itse??n m?kien yli kipuamalla; se o

ltelee kadulta tulevassa valossa. Ajuri ristii silm?ns?, ja luultavas

kasarmit ja kirkot ..

pohjoisimpiin ja joka tulee vastaan Suomessakin, miss? vain lienee v?h?nkin v?ke? koolla ja v?h?nkin kulkuneuvoja. T??ll? h?n h??rii joka paikassa ja on alituisessa hommassa. N?in h?net jo Suomen rautatiell?, asemalla niit? jo tuli vastaan useampia ja nyt niit? vilisee, mihin vain katsoo. Puotien ikkunoista n?en h?net vilahdukselta tiskin takana tavarak??ry? sitaisemassa, tuossa tulee toinen samanlainen puodista ulos ja kolmas menee sinne si

oka heti ensi n?kem?ll? saa sen niin

ja p??llisin puolin tarkastellut t?t? kaupunkia

se t?m?n p??n ruumis viel? vy?t?isi??n my?ten seisookin. Sit? makeutta ja lihavuutta, jota tiukkuvat ruokapuodit ja sit? rasvaisuutta, jota kihoilee ky?keist? aina kadulle saakka, voisiko sit? ollakaan muualla niinkuin t??ll?, jonne mustan mullan maa vy?rytt?? kaikki parhaat tuotteensa! Ja sit? tyytyv?isyytt?, sit? herttaisuutta ja sit? mesisuloutta, joka on ven?l?iselle luonteelle niin omituinen, mist? se tulisi muusta kuin siit?, ett? h?nen maansa on runsasantinen ja yleens? niin alttiisti palkitsee h?nen vaivann?k?ns?! H?n on huoleton ja hyv?luontoinen ja tulee niin helposti liikutetuksi, ja kun h?n on juonut v?h?n, niin

aisravintolat tuiki kotimaisten teenjuontipaikkojen ja ?traktiirien? kanssa, ja ulkona k?velee j?lekk?in muotiherra ja mushikka, muotinainen ja omamainen maatushka. Kiilt?vi?, neliskulmaisia, yleismaailmallisia herrain vaunuja kiit?? yl?s ja alas Nevski? pitkin kumipy?rill??n, mutta silm? livahtaa pian niiden sivu ja seura

ll?pitonsa imee. Sen p??n ulkopiirteet ovat ehk? hiukan hienontuneet eurooppalaisen sivistyksen vaik

muutkin ja pienemm?tkin rakastavat itsess??n samanlaatuista omaa omituisuuttaan ja ett? se, mik