ongressilaiset ja vuorikiipeilij?t. He ottivat minut vastaan j?lleentapaa

isen n?k?inen, kuin olisitte

h?n on jo madonnan yst?v? niinkuin t

te jo voittanutkaan

ja tulevat uudestaankin h?nt? tervehtim??n. Toivon, ett? tekin tulette viel?

ll? ujosti, mutta samalla koruttomasti, kaunis, valoisa ilme haaveellisissa, tummissa silm

aa h

h?nen huoneen takana kutsu

ia my?ten oli ollut suurenmoisen ihana. Lev?tty??n t?ss? p?iv?syd?men oli heill? aikomus pian l?hte? nousemaan suojamajalle ja y?py? sinne, ollakseen heti aamun sarastaessa

parasta. Eik? se aina ole pelkk?? kohteliaisuutta eik? ulkokullaisuutta eik? suosioonpyrkimisen halua-uskomaton, ep?ilij?, kielt?j?kin l?yt??, sellainen tarpeen tullen, uskovan seurassa itsest??n t?hteit? lapsuutensa uskosta ja lapsuutensa aikuisista mielialoista, l?yt?? ne mielihyv?kseen ja hakee niiden avulla yhtym?kohtia. Sellainen ymm?rt?misen ja yhtymisen halu ei synny miss? hyv?ns?, se valitsee aikoja ja paikkoja, tarviten oikeata ymp?rist?? ja oikeata tunnelmaa. Jos me oli

ilmaista uskoaan ja ajaa asiaansa! puhkesi heist? munan heti, kun h?n oli mennyt

oa, ett? h?nen unelmansa pysyv?st? maailmanrauhasta

n aika aatteellisillakin aloilla mennyt niin satumaisen huimaavaa vauhtia eteenp?in, tehnyt saavutuksia, joita tuonnoin ei edes oltu voitu haaveilla, ett? voi olettaa m

tta

aikkien esteiden ja ennakkoluulojen, mist??n todellisuudesta v?litt?m?tt?-virinnyt rauhanaatteen ylistely ja keskustelu sen toteutumisen mahdollisuudesta, samoin kuin maailmanliikenteest? ja -veljeydest

asioihin n?hden? Kun kerran on saatu aikaan yhteiskuntaj?rjestys, miksei voitaisi saada aikaan maailmanj?rjestyst? samassa mieless?? Miksi kansat k?visiv?t toistensa kimppuun, kun monia kansoja luvultaan suuremmat ihmisryhm?t, joiden edut ovat paljoa ristiriitaisemmat kuin kansojen edut, eiv?t sit? en?? tee? Ovathan suurissakin maissa, jopa maanosissak

mukanaan kanervakimppu, jolla virkisti tulta takassa. Niin pian kuin aurinko oli mennyt vu

kansan yksil?jen tai sen eri kansankerroksien kesken aivan yht? vaikeat sovittaa kuin eri kansojen kesken, mutta eih?n niit? en?? ajatellakaan ruveta aseiden avulla ratkaisemaan. Riitapuolet itsekin pit?isiv?t sit? mielett?myyten?. Jos kerran vuosituhansien kehitys on voittanut kaikki ne ?

anrauhalle on ky

alliolle, joka on sen perustus ... jolle ... vi

unnellut siit?. Kaikki k??ntyiv?t h

, sanoi h?n punastue

vin ja san

sanoin

id?n anglosaksilaisen ja teid?n slaavilaisen. Toinen on meren valtias, toinen hallitsee jo suurta osaa maailman mannerta. Heid?n etunsa ovat itse asiassa niin v?hiss? m??rin ristiriit

tehneetkin, sin? Ranska kolmant

hento, tumma, eloisailmeinen ranskalainen, puhuen omaa

uihimme kuuluu, ett? ostajapiirimme ostokyky pysyy heikontumatonna. Me emme tahdo ty?nt?? ket??n pois, emme valloittaa maita, ainoastaan t?ytt?? tyhj?n paikan, tyydytt??

teill?

uppamatkustaja. Kaiseri on yht? paljon kansansa ensimm?inen kauppamatkustaja

kuin tuppi he

un suhteeni voivat ol

listi, siks

ole, ja s

It?vallan j

as tuki, niin kauan kui

ankuristen pikkupoikain kahakoita. Kun melu siell? milloin k?y liian h?irit

iis sit? my?ten val

siis valloitet

oleksi leikill?, puoleksi todella kantaa siihen rauhan erakon eteen kortensa, koettaa esitt?? jotakin sen aatteen toteutumisen ma

on aiottu ammuttavaksi ilmaan tai upotettavaksi merien pohjaan. Kaikki uudistukset teollisilla aloilla, joista keksij?t, insin??rit, aatteen miehet, maailmanparantajat uneksivat valloittaakseen maailman, helpottaakseen liikeyhteytt? ja k?ytt??kseen hyv?ksens? luonnonvoimia, olisivat toteutetut muutamissa vuosikymmeniss?. Tunneli Englannin kanavan alle, Pariisi ja Berliini muutettu valtamerisatamiksi, Afrikan hieta-aavikot pelloiksi! Kaikki maailman vesivoimat, meren aaltoilu, luode ja vuoksi, ja auringon l?mp? muutettu yhteisill? ponnistuksilla ja uhrauksilla s?hk?voimaksi-ihmis

maailman vuotuiset

huimaavan m??r

a todellisena, reaalisena. Se on sama kuin avaruus, ??rett?myys, suunnaton voi

yksien varalle. Ihminen olisi todella ainoan todellisen vihollisensa, luonnon voittaja ja sen va

n?hden. Sodank?ynti, ainainen ja melkein taukoamaton, on luultavasti ollut se salainen verenvuoto, joka lakkaamatta on

lle poskiin, si

ja joka saa ep?toivoon kaikki ihmisyst?v?t ja maailmanparantajat. Jos on ollut jossakin maas

haavat paranevat pia

sota, joka taas lamaut

avoja siis olle

aina parhaat ja nerokkaimmat ja voimakkaimmat jo valmistuksiinsakin, syttyneen? se riist?? ne rauhallisilta ty?aloilta, ja ne ne siin? my?skin ensiksi kaatuvat. Niin k?vi Rooman sotilasvaltiossa, niin Napoleonin veril?ylyjen aikana. Rotu

akseen itse sanan vuoroa, hy?k?t?

nnonlain v?ltt?m?tt?myydell? p??ttyy rauhaan ja ett? t?ydellinen rauh

saada toistensa kilvalla p??st?? nuorekas innostukse

e ranskalaiset, te ven?l?iset, italialaiset, englantilaiset, saksalaiset, me kaikki kansat, voimme sulautua korkeampaan yhteyteen, kadottamatta omia erikoispiirteit?mme ja yksil?llisyytt?mme. On syntyv? j?rjest?, joka yhdist?? kaikki maailman parhaat, on syntyv? maailmanaivot, jotka ajatellen kaikkien puolesta, yhdess? kaikkien kanssa, asettavat valtiollisen, kansallisen ja yhteiskunnallisen sekasorron sijaan j?rkev?n ja objekti

es?n lietsoneet sotaa ... tuskinpa vain aseet koskaan luovuttavat valtaansa... Mutta e

e oikeus sit? paitsi jo istunut. Onhan jo vedottu siihen, onhan sen tuomiovalta jo er?iss? asioissa tunnustettu, ja onhan se saanut ainakin joitakin sotia jo estety

?n t

ain vapauttamisen puolesta, jotka ovat kristillisi? aatteita... Ent? rauhany

e, ettek? te, i

teli pihtipielen tuolilla. Tietystikin h?n oli n?m? asiat ajatellut syvemmin ja perinpohjaisemmin kuin ne, jotka siin? puhuivat. Se, mik? meille oli hetken keskusteluaine, oli h?nelle hengen asia, koko el?m?n sis?llys. Mutta ilm

eettomasti, niinkuin olisi tahtonut saa

k? te, is?, sano mit?

lette sen kaiken

rukoilla madonnalta, ett? se

sisimm?st??n, oli vilpi

oi toteutua vasta sitten, kun vaatimus siit? on

lee olla alttari rauhan madonnalle -vasta sitten, kun kaikissa kirkoissa rukoillaan ja saarnataan

t tottunut pitemm?lt? puhumaan, h?n koetti vaieta, mutta ei

ytytet? h?nelle kynttil?it? -sill? yhdenvertaisuus ja veljeys ja vapaus ja rauhanaate, kaikki se on t?h?n saakk

tilaisuutta saadakseen sen sanotuksi. Silm?nr?p?yksen ajan oli h?nen kasvoillaan odottava j?nnitys. Sitten tuli h?nen huulilleen-niin ainaki

myys. Oli yht'?kki? jouduttu toinen toiselle tasolle, menetetty yhtym?kohta, vaikka asia oli yhteinen. Oli tahdottu tuottaa h?nelle iloa ja ehk? oli tuotettukin

eilua kuin totista, syv?? teon otetta. H?nelle oli asia niin suuri, sen arvoinen ja painoinen, ett? se oli toteutettavissa ainoastaan uutena uskontona, uusien jumalien avulla, jotka ihmiskunnan oli omaksuttava, jos mieli synty? maassa rauhan ja ihmisille hyv?n tahdon. H?nen p??maalinsa saavuttamiseksi eiv?t riitt?neet mitk??n tavalli

net oikein? Olin var

sakin m??rin selvinny

h?nelle mit??n my?t?tun

n uskonsa, voidakseni ilahuttaa h?n

h?nelle siit

iksi heittiv?t he taakat selk??ns?, tarttuivat sauvoihinsa ja meniv?t ulos. Erakko oli puutarhassaan alppiruusupensaidensa keskess?. Hele?npunaiset kukat pitkiss? varsissaan ulottuivat h?nt? melkein polviin. H?n seisoi siin? kehystettyn? kahden kallion aukkoon,

uhan madonnan

oitti h?n sen lieren ymp?rille kiinnitetyn kiehkuran valkoisia edelweis

rk?nteiden teiden rinteilt? ja kuilujen partailta, vied?ksemme ne mik? morsiamelleen, mik? siskolleen, mik? nuorelle vaimolleen. Pyyd?mme teit? ottamaan

kotte

k? hiukan toisella

nut lahjaa, joka olisi ilahuttanut

no, miellytt?v? kohtaus, joita voi synty? vain hienojen, sivistyneiden, hyvien ihmisten v?lill?. O

ytt??kseen heille tien p??n. J?in i