rauhan madonnan pengerm?ll? n?hneet naisia polvistumassa ja tavanneet heid?n tuoreet kukkase

niityille, ei sinnek??n ollut saapunut ket??n. Ei muuallakaan n?kynyt hein?miehi?, eik? kuulunut viikatteen hionnan

ennyt olevan. Mutta saattoihan silti olla. Aloitimme ty?mme, hajoitimme hein?t omalta niitylt?mme ja my?skin

tyi olla olemassa. Onhan vuoristo yll?tysten maailma. Milloin tahansa voi tulla maanvierem? ja haudata alleen. Silloin tarvitaan kaikki kyl?n miehet

ladon ovella ymp?rill?mme tuoksuva, rit

ijatkaan t?n??n? Ei n?y

n, ettei Hanse

jono miehi?, ei matkailijoita, vaan vuoristolaisia, jotka ast

sittenkin o

oi t?h?n sotilasvartiomajalta ylemp?? vuoristosta. Sielt?

pappi, halloo! O

huusi erakko yl?

s?htyen hetkeksi ja tehden sotilaallista ku

n on jul

eettinsa It?v

n, jota en kuullut, ja

*

e tuli yllemme kuin alp

atus: saada varmuus siit?, mit? oli tapahtunut, oliko totta, mit? sotamies oli huutanut. Ehk? oli siell? sittenkin vain sotaharjoitukset, eh

mme, pakottaen meid?t tiepuoleen, komennuskunta alppij??k?reit?. Seuras

tta, ett

O

ota ket?

n kaikki

vastaan ja me

hdoinkin olisi toteutunut jokin, jota oli kauan toivottu,

voimakkaasti pullistuen ja kenk?in rautanaulapohjat k

. Silta on miinoitettu. Se r?j?ytet??n heti, kun tarvit

ee meid?t kuin ?lytt?miksi, mutta kuitenkin me rienn?mme, mink? kerki?mme, kuullaksemme

ala! kuulen h

viime sunnuntaina kulj

istus Serbialle ja h?nen manifestinsa kansalleen. H?n koettaa siin? puolustaa sodanjulistustaan. Siin? on seuraava lause: "Serbia astui vihamielisyyden tielle It?valta-Unkaria kohtaan, kun min? kolmikymmenvuotisen rauhallisen ja hedelm?llise

eijaansa" ... toisin sanoen: luopumaan kaikesta itsen?isyydest??n. Ja kun toinen ei

?j?rjestyksess?. Toiset ovat tyhj?t, toiset t?p?isen t?ynn?. Lippuja liehuu kaikkialla, katoilla ja kirkkojen torneissakin. Tiet ovat mustanaan ajavia ja kulkevia, vaunuja ja autoja. Siihen n?kyy my?skin sen tunnelin suu, jossa viikko sitten olin n?hnyt maailmanliikenteen k?yv?n kuin kellon heilurin: toinen juna sis??n, toinen ulos, matemaattisen t?sm?llisesti. Nyt ei n?ytt?n

lempana. Kehoitin h?nt? rient?m??n

Hanselin t?hde

etenemist??n, niin

ailman yleisest? mielipiteest?, erakon uskosta-ja minun haihatuksistani. Sanoinhan min? sen! Eip?s maailma siis ollutkaan sen kummempi, kuin miksi sit? olin jo kanan sitten uskonut.

*

in? narri uusine uskoineni! Tieni vei er??n rautatieaseman ohitse. Se oli pieni paikallisasema keskell? vihert?v?? niitty?, rakennettu matkailijaliikett? varten, somaa tyyli?, kuin huvimaja. Sen sillalle oli ennen ollut vapaa p??sy kenell? hyv?ns?, ja sen mukavilta penkeilt? oli hauska katsella tulevia ja menevi? pyyl

englantilaiset, ven?l?iset ... jotka olivat l?hteneet vaaralliselle kiipeilyretkelle samaan k?yteen kytkeytynein?, matkalla korkeuksiin ja matkansa lopullisena m??r?n? rauhan kongressi Roomassa... Heid?n saksalaisia tovereitaan ei n?kynyt. "Kuristakaa ne vakoilijat!" huudettiin heille. "Alas Ranska! Alas Englanti!"-samat maat, joista kuitenkin k

antuen hetkeksi sen avonaiseen ikkunaan. Joukko

-El?k??n Englanti! El?k??n Ranska! El?k??n Elsass-Lothringen!" Heid?t kiskaistiin olkap?ist? armo

tojen alla, sy?neet samojen p?ytien ??ress?, kulkeneet urheilun aseveljeydess? vaarallisimpien kuilujen partaita, samaan k?yteen kytkettyin?... Se viha ol

an, mutta h?n ei n?e minua. H?n r

o rivitt?in viel? ulkopuolellakin, kirkon pihalla sen aitauksen sis?ss?. Muu kansa t?ytt?? aukeaman kirkon ymp?rill?, hotellien liputetut parvekkeet, ikkunat ja katot. Kirkon avonaisista ikkunoista kuuluu soittoa, laulua ja messua. Kaikkien silmiss? on kiinte?, useiden silmiss? kiihtynyt, intohimoinen ilme. Kirkosta kuuluu josk

h?? suitsutusta, yksi ripauttelee vihkivett? polvistuviin sotamiehiin. Kaikki muukin kansa polvistuu. Muuan nainen itkee; h?nen

n ymm?rt??, mit? h?nen ymp?rill??n tapahtuu. Pappikulkue l?hestyy porttia. "Polvillesi!" s?hist??n h?nelle, mutta h?n ei liikahda. H?nt? nyhdet??n kauhtanan liepeist?. Kun h?n ei siit?k??n v?lit?, paina

joka tukehtuu suunnattomaan hurraahuutoon ja k?ttentaputukseen. Heilutetaan ohitse astuville sotilaille hattuja ja liinoja, ja

n p??st? kokoontua samaan paikkaan, l?hte?kseen asemalle. Joka taholt

s? maailmanliikenteen valtasuoni tykki kahden tunnelin v?liss?-mik? oli olevinaan kuva toteutuneesta maailmanveljeydest?, koko kulttuurimaailman yhteenkuuluvaisuudesta ja toisistaan-riippuvaisuudesta, sotien ja vihollisuuksien muka mahdottomuudesta ja j?rjett?myydest?, ainakin sivistyskansojen kesken. Siin? oli puhuttu ja ihastuttu maailmanrauhan ja

ovat yhten? ainoana intohimon h?lin?n?. Samat ajatukset, samat tunt

iloinen sotilask?vely Pariisiin. Keisari Vilhelm on sanonut syyskuun ensimm?isen? p?iv?n? sy?v?ns? p?iv?llist? Pariisi

traktaateilla taattu? Sota rikkoo traktaatit ja paperiperiaatte

a Ven?j?n Aasiaan! Ja Englannista

salainen kuri-saksalainen s

??n v?kijoukosta, joka p

et. Koko germaanisen rodun tulevaisuus ja kunnia ja olem

t olevan selvill? kaikesta, mit? sodalla on voitettavana ja miten. Kuulen ladeltavan teknillisi? termej?, mainittavan eri aselajeja ja

sivistykseens?, he ovat yht'?kki? erikoistuntijoita, ammattimiehi? alallaan... Onhan siell? toden totta yksi ?skeisist? rauhankongressilaisistakin, yksi kaikkein innokkaimmista,

ek? aloittaneet t?t? sotaa, mutta emme my?sk??n sit? pelk??! Se tuli ja tulkoon, meid?n on saatettava se voitolliseen p??t?kseen! On aika teh

uudesta pit?en, se on vuosisatojen sivistys, joka nyt n?ytt?? sen puolensa. Se on heiss? koulun, kirkon ja kasarmihengen vaikutuksen yhteinen tulos. Se on heill? veriss?. Se on heill? uskonto, ilmaus heid?n sy

mat, jotka kantoivat ku

u seurakunta, josta h?n

*

a, sanoi joku takanan

ettynyt, ja h?nen kasvoillaan kuvastui ep?toivoinen h?t?.

e tarvis menn? rintamaan, ett? ne armahtavat h?net siit? h?nen uskonsa vuoksi, jos h?n vain menee kuormastoonkaan tai kantajaksi

h?n

.. tulkaa te pu

s? h

??

kasvoillaan melkein sama unenn?kij?n ilme kuin ?sken kirkon edus

h?nen on ment?v? ... teit? h?n

tehd? ... en

tulkaa puhumaan h?nelle! Upseeri lupasi p??st?? teid?t h?nen puhe

menem??n sotaan ... en mitenk??n

dotte ... se on teid?n syynne, jos h?net ammutaan ... ei, ei, en min? tahdo sanoa, ett? se o

toki kuitenkaan a

ut h?net ... nelj?nnestun

on? sanoi erakko yh

hti viem

ettu sotakansliaksi. Sen edess? oli piha, jonka portti oli vartioitu. Vaimo mainitsi vartiosot

?net Hanselin puheille, sa

?neen? kysyi upseeri. N?kyi, ett

tahdo vaikutt

en te sitt

inut h?nen

alvelu

avaksi, jos sen

oi erakkoon, oli s??li?, ylenkatsetta, kaikkea,

te hou

i erakko hiljaisella,

jota h?n etsi. Ilmeest? p??tt?en oli ensin tulemassa suuttumuksen s

ed?n, ett? oikea syyllinen olette te. Ik?v? vain, ett? sotalaki ei salli minun teit? siihen suosi

i, ja sielt? tuli komennuskunta sotilaita, kiv??rit olalla, keskess??n Hanseli, jonka k?det olivat k?ytetyt sel?n taa. ?iti kirkaisi poikansa nimen j

a oli rinnassani yksi ainoa tunne: p??st? pois jonnekin, mihin hyv?ns?, niin pian kuin suinkin. T?m? maailman ennen ihanin laakso oli minulle nyt petojen luola, t?m?n kukkasmaljan pohjassa kuhisi ja s?hi

llalle, jonka alitse ku

saanut j?t

een naisia ja poikia seuraten erakkoa, joka kulki heid?n edell??n. H?n ei kuitenkaan heit? paennut, astui vain tavallista, nopeaa tahtiaan. H?

s?nmaaton! Is?nma

n, Hanselin ?iti, toisen vuoron vaikeroiden:-H?n ammutti Hansel

i saapunu

??st?k?

?? h?net

. Pappi pys?hdytti heid?t, astui teenn?isen juhlallisesti erakon luo

otte? kysyi erakko ty

noa teille

kirkaisi taas Hanselin ?it

st?v?t! puhui heille p

hoittaa itsens? ja per?ytyiv?t

puolesta. H?nen t?ytyi kuolla h?pe?llisin kuolema, mink? nuori mies t?h?n aikaan voi kuolla. Se ei ollut h?nen syyns?. H?nen sielunsa oli myrkytetty. Myrkytt?j? seisoo t?ss?. H?n olisi ansainnut sen kuoleman, mink? t?m? onneton ?iti h?nest? on julistanut. Elk??mme kuitenkaan tehk? h?nest? marttyyria, h?nelle on o

ia rauhallisesti, kunnioit

o nyt

aa h

ei saa

n?k?inen, hiukan p?iss??n, ol

eitett?v?

nt? ei saanut p??st?? menem??n

ei h?n itsek??n, k?yny

unut heit? koh

t?? minua koskeen, min?

jaisuus. H

jos olen tehnyt jotakin, josta minun on ku

utta ja mahtailua, oli minulle t?ysi varmuus, ett? h?n tekee sen, niin pian

. Hakiko h?n tahallaan kuolemaa? Oli ku

ein kuin h?t?illen, ohjaamaan pois v?ke??n sillalta. N?ytti,

i viel? yllytt?

n?, sinu

en? ymp?rilleen. Erakko

v?t ottaneet minua Hanselin

h?n? kuului

, vastasi

?n se ollut h?nen sy

eih?n se ollut

tkuun, ja liina silmill??n

antoi vied? itse??n vastus