Pikakuvia 1867 katovuodesta ja sen seurauksista

ust

nyt. Toisin aioin it?tuuli tuulla uilotti parisen viikkoa yht?mittaa, ajaen paksua ja h?ll?? lumikerrosta kauheoihin kinoksiin huoneitten ymp?rille ja mets?n laitoihin. Silloin oli paleltua ihmiset ja el?imet. Alinomaisten pyryjen ja kinostamisien t?hden oli kaikkialla niin paljon lunta, ettei moniin vuorokausiin p??ssyt liikkee

iiss? tavallisia teit? my?ten ollut ajattelemistakaan p??st? kulkemaan. Senp? t?hden t?ytyi niiss? k??nt?? tiet vainioiden seljille ja taipalilla aukeille niityille. T?m?n vuoksi tulivat tiet niin mutkikkaiksi ja kiukeroisiksi, ett? oudon oli mahdoto

uiden ulkohuoneitten edustalla, ett? p??stiin el?inparkoja ruokkimaan ja hoitamaan. Vaikka kuinkakin olisi koetettu huoneita l?mmitt??, tulivat ne kuitenkin niin kylmiksi ja kalseoiksi, ett? tuntui silt? kuin jotakin raskasta suolah?rm?? olisi ollut huon

peitteill? suojella, laittaa niille l?mmint? ruokaa ja juomaa, ja yht?kai

*

vastoin. H?n koitti pudistaa lunta pois vaatteistansa, mutta onnistumatta, sill? ankara lumivihuri oli pieks?nyt lumen niin lujaan kiinni h?nen hiuksiinsa, karvalakkireuhkaansa ja

v?h?nkin l?mpenisitte, koska n?yt?tte n

utta k?det olivat niin kontassa, ettei siit?

?ksi lavitsalle istumaan. Siihen h?n sa

us on kotoisin?"

--n pit?j?st?", sanoi ukk

n?in kauvas sortunu

is, ett? tekee mieli sit? jollakin tavalla eteenp?in vied?, vaikkeihan minun el?misest?ni ole en?

ikka jonkunmoisia katovuosia oli ollut, jo vuodesta 1862 saakka, ei t??ll?

a vanhoista ja vaivaisista, kun ovat teid?t p??st?ne

heill? itsell??nk??n ole mit? suuhun panna?" sanoi

vuosia ole ollut, ett? semmoinen

ntamaissa on toki jotakin saatu, mutta muualla ei moneen vuoteen paljon mit??n. Silti t?nne k??ntyv?t n?lk?iset jo

olla", sanoin v

isi ukolle ruokaa. N?yr?sti meni

nut ruokaa?" kysyin ukolta,

ap?iv?ll?"

i jo sivu puolenp?iv?n!"

alle, vanhalle ja vaivaiselle palan suuhun pist?isiv?t... Te n?ette olevan armeliaita ihmisi?

raukaisevan, eik? tuo kylm?k??n tunnu vanh

le vuode, jossa

k?ykyss??n k?mpi ja

?n, mutta pahimmat ja koivimmat ovat ed

??" sanoin, ik??

viittaavat siih

aiset m

m?t ankarat pyr

? kun on talvi kylm?, niin tulee l?

rhun pojatkin'",

kkej? teill? sitte

t niin laajat aitojen piirteill?, ett? n?ytt?? silt? kuin ne olisivat vartta varten

merkki, kun aitojen ja hangen

p? se

paljon lunta ja se tuulella kulkeentuu suojapaikkoihin

kuinkakin tuulisi ja huiluttaisi; jyrkkin?p?s pysyv?t vaan kinokset ja erill??n aidoista - ja n

t? vanhat 'profeetat ovat kuolleet ja nuor

toista. Te olette viel? nuori, painakaapa n?m?t minun sanani mieleenne, niin tulette huomaamaan, ett? uudet profeetatkin jotakin tiet?v?t. Jospa olisin tilaisuudessa tulevatta syksyn? teille muistuttamaa

aipui levoll

?n yl?s ja rupesi tukki

h?net j??

seen asti. Ehk?p? silloin tapaan jonkun armeliaan ihmisen taasenkin. Min? n?en, ettei teill?k??n kovin iso el?minen ole; paljon on noita lapsukaisiakin

n kuulin h?nen sanovan: "Jumala meit? kaikkia armahtakoon! Kovat ajat ovat edess?mme". Sitten tukkeentui h?n tuohon sakeaan pyryyn ja alkoi pahnustaa l?himm?ist? taloa kohden

n pituiselle matkalle hevosella meren j??t? my?ten ja nelj? penikulmaa ajoin K--a jokea yl?sp?in niin hyv?ll? j??kelill?, etten kertaakaan k?ynyt maalla. Jyrkimm?t kosket olivat tavallisina talvina olleet aina sulina, mutta

tuota mielijuomaansa. Er?s salaviinan keitt?j? oli y?ll? Erkinp?iv?? vasten kantamassa viinakonttia kotiinsa salapolttimostaan. V?lill? maisteli h?n tuota ilo

meren lahtia j??t? my?ten kaupunkiin ja sanan kuun kymmenente

Kovat y?pakkaset vallitsivat vaan katkeamatta, niin ett? maa ol

n mietti? kylv?mist? niin pian kuin mahdollista. Kes?kuun puoliv?liss? sulasi pelto sen verran, ett? siit? rupesi saamaan multaa irti. Heti ryhdyttihin peltot?ihin ja alettiin siement? kylv?

a siin?p? ne kes?n l?mpym?t sitten olivatkin. Ei niitynaikanakaan tarjennut ulkona aterioida, ellei pannut p??llysnuttua ylleen. Kuitenkaan ei varsinaista hallaa tullut, vaikka se oli joka aika tarjolla. Kuitenkin kasvoivat nuot my?h??n l?mpym??n maahan tehdyt touvot re

itos seisoo'. Ei sit? viel? tied?, kuk

yst? olla my?h?seenkin l

i pid? koskaan ihmeit? odottaa, sill? ei nyt en?

avallisesti siihen, ett? he l?h

halukas tulemaan. Tuota pikaa oli pellolla puoliv?liin toistakymment? henke?. Mutta t?st?k?s hommastani minut keksittiin aika ep?uskoiseksi, Jumalaan luottamattomaksi ihmiseksi, kun aina vaan Jumalalta v?kirynn?k?ll? pakkauupi ry?st?m??n. Semmoista kummastusta her?tti se kyl?ss?, ett? jouk

eet laihonne t?ys'aikaiseksi kasvaa, koska rupesitte niit? kaalina hakkaamaan

aihoa on veriss??n ja osaksi on jo valmiita p?it?kin. Jos seassa on viel? valmistumattomiakin p?it?, tulee niist?kin it?v?

ja kasvaneet; sirppihallaa tulee, se on vissi s

. Niit? kulki niin tihe?sti, ettei aurinko p??ssyt monasti taivaalta pilkist?m??nk??n. Ol

olle viem??n. Minun tieni kulki, niin ett? tulin takapuolelta heid?n luok

?toivoisesta miehest? kuin t?m?nkin talon is?nt

lless?ni s?nki rapisi jaloissani. V?h?n h

min? palkan maksan. Minulla on t??ll? aika mummu t?ynn? kuumaa kahvia. K??reennyt??mp?s kaikin sen ymp?rille ojan parta

?iv?n pitkitt?? leikkaamista. Niin ahkerasti tehtiin ty?t?, ettei joudettu ruokalepoakaan pit?m??n, vaan joka sai viimeisen palansa niellyksi, tormasi pellolle; v?k

ksi, ettei j?ljelle j??nyt kuin pari peltotil

n lehti v?r?ht?nyt. Taivas oli niin selke?, ett? t?hdet n?kyiv?t taivaalla niinkuin talvisyd?nn? ja kuu pais

j??. Harmaa kaasu t?ytti ilman ja paksu pilvenj?nk? oli korkealla auringon nousun edess?. Se nousi auringon edell? taivaalle, ettei aurinko voinut n?ky? ennenkuin yhdentoista aikana aamulla

na, peitettyn? paksulla kuurakerroksella. Vahvat perunan varsikot olivat lupsauttaneet lehtens? pitkin vahvaa vartta ja varsi oli niin j??ss?, ett? kun sit? taittoi, taittui se niink

? kaikki oli mennyt, niin meren sis?lle pist?v?ss? niemimaassakin

i, eik? ihmett? tapaht

iisannut pitemm?sti ku

taja-ukon ennustukse

at olivat tosi