an et
arhaita ruokapaikkoja. Seitsentaloisessa puhtokunnassa kierteli h?n kuukausittain. V?liin sanottiin h?nelle, ett? h?n nyt jo saisi menn? muualle p?in, mutta semmoisista viittauksista huoli h?n viisi. H?n vaan laahaili ja puuhaili yht? ja toista, kantoi puita ja vett? huoneisiin, pilkkoi puita, purki hevosmiesten kuormia ja teki kaikenlaista muutakin semmoista asiaa, jota h?n suinkin
tta. Semmoista h?nell? jo olikin. H?n nimitt?in oli tehd? jukertanut itselleen pahanp?iv?iset suksik?lisk?t ja niist? piti h?n erinomaista huolta. Ehtimiseen tervaili ja paahteli h?n niit?, tarkast
aksi ja voimattomaksi; oikein h?n n?ytti horjuvan liikkuessaan, niinkuin
an. Ei ole mill? omaakaan perhett? el?tt?isi, sit? v?hemmin voi vie
a luopua tuosta tutunomaisesta piirist?. T?m?n t?hden koki h?n hiljaisena ja n?yr?n? k?rsi? kaikki vastahakoisuudet ja n?ytt?? olevansa aina hyv?ll? mielell?. Kun poikaraiska kuuli tuon em?nn?n vakavan h??t?missanan, huomasi h?n, ett? sit? on v?ltt?m?tt?m?sti toteltava. Heti r
otka olivat palasensa h?nen kanssaan kahtia taittaneet. P?iv?kaudet istui h?n yksin?isess? nurkassa ja v?liin n?htiin h?nen silmist?ns? kyynelten tippuvan. Talon v?en k?vi s??liksi tuo murheellinen majanmuuttaja ja
uonon toimeentulon ohessa. H?nen vaateriepunsa olivat niin iki-kuluja, ett? niiss? oli paikka paikan p??ll? ja yht?kaikki vilka
entt??, jota my?den poika menn? laapusteli toista puhtokuntaa kohden. Oli niin kirka
i ja sen toisella puolella oli tuon t
mansekainen ankara pakkanen pureskelemaan ja kangistuttamaan h?nen uupuneita j?seni??n. Ennen joelle tuloa tuntui jo s
*
, tunsi h?n heti ett? poika oli sama poika, joka niin kauvan oli heid?n puhtokunnassansa oleskellut ja joka iltamalla oli l?htenyt sielt? pois. Oitis sieppasi h?n pojan syliins? ja alkoi kiiresti kiid?tt?? h?nt? l?himp??n taloon. Sinne p??sty?, havaittiin ett? poika oli pahasti kauttaaltansa paleltunut. Ainoastaan syd?n tuntui heikosti tykytt?v?n, vaan muutoin n?ytti h?n aivan kuolleelta, sill? mit??n muuta elonmerkki? ei h?ness? n?kynyt. Koet
i niinkuin h?n olisi tahtonut puhua
li pojan mielest? v?ltt?m?t?n tapahtuma ja ett? h?n nyt on tehnyt kaikki, mit? h?nell? t?ss? maailmassa teht?v?? olikin. Se oli h?nen viimeinen lauselmansa, sill? kohta sen per?st? veti h