?. Kun koivu kaatuu, alkaa toisen lehvist? jo tutista ja lastut lennell?. H?n
mets?n peitossa, t?t? vain on kaskettu, alhaalta yl?sp?in nousten, p?iv?npuoleiselta rinteelt?, pyritty laelle, vaan ei p??sty viel? puoliv?liink??n. P?lvi siin? kuitenkin jo on er?maan autiossa,
niemen ja kosken. H?n heilauttaa kirvest??n niinkuin iske?kseen sen kantoon, aikoen huoata
ti, niin on tekij?n ajatusten kulku. Yhdet tulee, toiset menee, jatkuen siit?, mihin olivat p??ttyneet,
ett? se saattoi sanoa: ?Vanha kanttura, v??r?s??ri, v?k?leuka!? Sill? mink? min? sille mahdan, mink? min? mahdan sille, mik? on minus
kauksensa, laski kirvee
koiran. Ja jos nyt h?nt? hartioista v?h?n hyv?ilinkin, niin olisiko tarvinnut tiuskata: ?Mene siit? kompuroimasta!?-ja sit? vaille, ettei kapustalla ly?
hyv?. Kun tulonsa kuulin, niin min? sille jo kauas n?ytt?m??n, etten min? sit? en?? muista. Jos tuli t?n? p?iv?n?, niinkuin ennen muinoin tuli laulaen, nii
aan nostan h?net istumaan niinkuin pikkutytt?n? ennen. Se siin? k?enkukuntapuussa, min? h?nt? t?st? kannon p??st? k?k?seksi haastan, mets?nneidoksi, salojen sinityt?ksi sanelen-sit? mielell??n kuuntelee, vaikkei ole kuuntelevin
essaan pienell? kassaralla, Juhan takomalla, pienell? ja n?pp?r?ll?, vastaksia ja kerppuja katkomassa, kun h?n itse isoja puita kaataa rytyytteli. Ja tuli niin viel? monena vuonna kaskeen ilakoimaan, laulamaan nuorena em?nt?n? onnea ukk
nnata, ei tule laulamaan, ei kassaroimaan, ei en?? edes ru
kuontunut n?kem??n? Tuolta sen n?kisi toisesta laidasta, oliko kuka tulossa. Sielt? n?kee pihaan asti, tien ahoa, niitty? ja pellonpiennarta my?ten pihaan asti. Jos ei niin monta monituista kertaa jo olisi turhaan mennyt odottamaan sit?, jota sielt? turhaan odotti, niin olisi mennyt nytkin. Mutta
t? ne kaksi olivat Ven?j?n puolen venheit?, laukkusaksain, ja h?n p??tti niiden suunnasta, etteiv?t ne aikoneet nient? kiert?? ja laskea sit? tiet? koskiin, vaan p??st?kseen niist? poiketa h?nen rantaans
aan? Taas tuli h?n yl?laitaan. Mutta nyt tunsi h?n tarvitsevansa lev?t? ja istuutui ?skeiselle kivelle, haarukkakoivun alle. Se oli mietitt?v?, oli ajat
.- Onko se nyt siin?, mink? n?k?inen mies on, tai mink? ik?inen, kunhan vain on mies? Eik? se ole siin?, mihin kykenee ja mit? saa aikaan? Eik? ole tuolla talo kylm??n mets??n tekem?ni, paisteisella aukealla, vetten hengess?, koskien niemess?-tallit, aitat, saunat, navetat, hevonen ja viisi lehm??? Sanokoon Marja, kuka olisi toinen semmoiset
st? min?-kun sanoisi: ?Oletpa siihen taas korpea avannut, tuleepa siit? taas huima huhta!? Mutta ei!-H?nen ajatuksensa seisoivat hetken.-Siin? se on, ettei meill?
ti pystyyn, mutta ei n?hnyt muuta kuin huojahtelevia lehvi?. Olisiko se Marja? Olisiko tuonut p
ett?nyt Kaisan edell??n ja tulee itse ev?it?
a kuin solkikoivu. Ei ole ihmist? toista ihanampaa, vaikka olkoonkin ruskeasilm?, mustatukka, tummahipi?! Heittelee kerppulyhteit? pielekseen, ett? kahahtelevat haavan lehdet. Pist?? k?det puuskaan, kiert?? taakseen p??ns? ja hym?ht??: ?On siin?, Juha, mit? lammasten talven pitk?n pureksia!? Ja kun oli pieles tehty, niin vastat kainalossa l?hdettiin kotiin ja astuttiin yhdess? halmeen halki ja yhdess? haasteltiin, ett? tuohon
lie ajatellutkin ... vaikkenh?n min? nyt sen kummempi ku
y omasta aitastaan, kiukutellen illalla maata menee omaan aittaansa ja oven s?pitt??. Olisiko viet?v? rovastin p
ui ja tallusti, mihink??n p??sem?tt?; jotka aina veiv
vesiper?iseen painanteeseen, josta kuului kosken kohina ja n?kyi hyppivi? kuohuja puitten lomi
ralla v?r?hdyksell? kuin sahan hampaalla... Eip? ollut viel? saanut mielt?ns? lauhtumaan. Viel? oli aamullisissa repaleissaankin, niinkuin aina niin kauan kuin oli sill? p??ll??n. Ei ollut viel? katunut sanojaan. Oli kuin olisi
a l?hti rantaan, kahmaisi nuottikodasta ver
, pettuinen pala. Ja sisu kirkui: t?mm?ist? t?m? on ... eik? t?m? t?st? en?? muutu! Enk? min? voi sille mit??n! Enk? min? jaksa olla tois
n?-No, en sano, en sano vasta mit??n, en suutani avaa! Mutta mik? k?ski h?nen l?hentelem??n? Ja
li ??nen takanaan ja n?ki vieraan, pitk?n, k?h?r?partaisen miehen seisovan t
lossa y?sijaa, annetahanko