lauteita oljitettu! Se on leppynyt! Se tiet??, ett? se on mieluista minulle. On vastatkin tehnyt ja pannut vierekk?in porstuan penkille. On totta tosiaan sitonut ne minun

lot kalahteli lehm?in m?rehtiess?, ja siisti pihamaa ja takana hongikkom?ki! Enk? sittenk??n olisi tuota turhaan Marjalle rakentanut? Jospa se sittenk??n ei sit? viero, on ehk? siit? taas hyvill??nkin-koska on olkikupo ovella ja vastat porstuan penkill?. Ei nyt entisist? mit??n ... kuka t?ss? aina voi kaikki sanansa punnita!

lme,-mutta el? mill??n muotoa suostu heid?n tuumiinsa! Niill? on jokin paha mieless? Karjalan miehi? va

n, jonka talosta k?viv?t leip?varansa noutamassa, talvikaudet pyyntimiehin? ja poronvarkaina aina Lapin rajoilla asti kierrellen: mit? lienev?t olleen puolisissej?, mutta pyrkiv?t aina olema

st? hivuttelihe ihan viereen, si

olisi karhu

lis?si toinen. Ja jokaisella t?ysi kukka

kuin kolme ja

sitti j

vella, miss? kiert?nette, niin on kelikin parempi aj

skis niinkuin ruiss?kit venheen pohjaan-venhe rannast

kivat,-tuli kolmas pu

as ensimm?inen. Jospa mekin

lette sen tehnee

alvena? T?ysi riista-aitta meill? Repovaaran rinteell?. Sen p

, jarru

, vaan sen tiet??, et

ka toissa k?yrin? Kiannal

t ja puuhannut

talossa ja pyysi

tko? ky

kielletty. Ja kysyi

kysyi yksi miehist?.

o oli, sa

inen ja k?h

lienee

an, talot, tavarat tarkastetaan, t?n? vuonna ostetaan, ensi vuonna jo v?kisin vied??n. Kun on talo puh

pidet??n vastakin. Tehk??t he ensiksi, min? en aloita enk? anna muillekaan lupaa. Mit? muualla teh

in, ettet m

min?

ihen ollut sen enemp?? lis?tt?v??. Miehet murjott

t tulla teilt? o

in olisi tahtonut, mutta silloin

??n ... kyll? n

aan raapien l

varoittamaan vieraita? eh?tti M

kun kerran tu

j?lkeen ja rajan takana

. Eiv?tk? mahda heille mit??n,

kuitenkin v

? pyyd?t ... o

asti, niinku

?n h?t?? ... va

ja oli h?nelt? n?in pyyt?

n, kun joku samassa

yt on, huud

uk

?skein

nen t?ytyi taipua melkein kaksinkerroin matalassa ovessa, ja kun oi

eksi!-h?n pisti k?tt? Juhalle. Terveheksi!-h?n pisti k?tt? Marjalle, reippaasti, iloisesti, ??ni hele?n sointuva, hamp

ras matkalla?

ymp?ri py?r?ht?m?ni pit?isi. Kemit, Sunkut, Arkang

verran m?isikin, oli

t?ll? kertaa.-Ja h?n heitti s?kit Juha

ko nii

so,

olisi heti

h? Marjaa-ja saanen hevosen,

rtaiset t?t? matkaa

s?kit, min? sill'ai

nheill??n, kyll? min

v?

ellut, huulet hymyss?, silm? elellen. Ei tiennyt Marja, mit? sen huuli hymyi, mit?

n? olet?

?k? n

ryysyiss?si, vaan lienetkin

en. Enk? em?nn?

uo

np?

iehesi

O

in

Mik? siin? on,

eilautti

anha. Olet liian kaunis ja k

ten, kun n?et, mink?lais

un tarkemmin katselen. Lienet se-ja se olet-se on

ko? mi

tuolla kosken poukamassa ja tukkaasi suit-i

k? se

eni pys?htym??

ti

alat maasta nostin ... niin tytt? helposti maasta nousee, sen kun sill

utit?-Kehuja olet

em?nt? nuor

ma nime

puhuttavan Uht

in-ei sulkenut tiet? Marjan menn?, sitoi h?net silmil

kka? sanoi Mar

ullut pu

n kuulu? p?

S

pan p

S

ui huutav

?ij? siel

n suuta pit

hti, heilautti

??n?-Marja teki tuvassaan jotakin, tiet?m?tt??n mit?, riensi ovelle, palasi takaisin, vilkaisi ikkunasta, n?ki, kuinka Shemeikka koetti v??nt?? s?kki? selk??ns?, mutta horjahti istualleen aitan rappusille. Eip? kest?nytk??n selk?, vaikka on pitk?. Juha otti selk??ns? sek? h?nen s?kkins? ett? omansa, toisen toiselle olalle. Marjalta p??si lyhyt, ilkkuva naurun r?h?ys. Tarvi

os ja ehti n?kem??n, kuinka nuori mies keve?ss? hypyss? keikahti ver?

eni kuin korentona a

meikka sano

ai n?hd? ... vaik

niin saat n?hd?

meni my

?nyt. Vaan ilman meid?n is?nt?? olisi koske

n, ??nekk??sti haastellen, hyv?ll? tuulella, S

nnytk??n? k

v?t, mutta t

se j?i? Mahto

t?ss? yhtyy ja t?st? eroo toiset toisille reiteille, koskien alla. Ehk? laittavat vakituisen majapaikkansa t?h?n meille, j

n tuota niin pi

niinkuin muut Ven?j?n miehet. On hupaisa j

o mak

lut ulkomaan makeata-soutaa suon

inkuin luontos

v?n mielen nauru

almis, jos ette l

t?? itsesi tulla

isaltakin yht? h

sinun pit??, em?nn?n

mene-ei olla en??

?nytk??n vastaan, oli niinkuin ei olisi ollut tiet?vin??n, heilahuttihe

i h?n pirttiin, josta

yt aittain edest? r

ikka h?nen j?lkeens? katsoen. On jala

l? jala

tenkin mi

i kaiken mieluinen.

nulla viel

.-Oli hiien hyv?? se viinas

otko

? patakukkoa. Annat omaasi sitten v?h?n em?nn?nkin maistaa, suhahti h?n, vierastaan kylkeen nyk?is

hia, on

vieras parhaaseen aikaan. Ilman sit? olisi viikko viel? murjotettu ja tiesi, olisiko sitte

ihaan ryysysi.

kai laukku

lisi kaikki Karjalan

e, v?h?n mit?

to pihaan kuuluu. Ei tule rosvo Juhan taloon. Ja jos tulisi, niin torjut

?ille is?nt?? sauna

Topra mies! ?ij

kotti ja meni

n kodassa, kun

?n. Mutta Marja ei k??nt?nyt p??t??n. Vasta kun kuuli hei

hirven, reisi kuin rekivedon-h?t?k? niill? tuommoisilla aidan yli? Minun ovat n?m? l

noi Marja vast

tso sin?kin noita sen k?sivarsia-ei ole ni

in-tuo

alle toisen, samalla kun heitt?m?ll? heit

dahti Sh

satt

at

?? hihi

in l

mansa yh? vain kihosi, nauroi ja sai Shemeika

kelvo

Shemeikka. Nyt l?

el?

riit

sitten porstuaan, kuuli sinne kaikki, mit? miehe

ein rakkaasta k?dest?. Kyll? se kitkan kiukaasta irti saa, kun vain tahtoo. On se, on se .

e mik? vai

el? hampaitten arvet, ja siit? on j?nne poikki. Ei se kulk

as huoma

ikkutyt?st? itselleni, ihan k?tkyest?, soudattelin kuin paras lapsenpiika-sen ?iti tuli meille sinne vanhaan Karhulaan n?lk?vuonna ja teki sen meill? ja kuoli-niin kun kasvattelin si

nak

kkasi l?

tietoja; orjatytt? mik? lienee ollut, joku pakenija pahoja pit?ji??n; siell?h?n

el? v?h?n ja

?h?nk??n viinaa nokkaansa sai, hupakko.-Ei h?n minusta silti ole t?m?n puolen tytt?j? huonompi. Olisi minu

a! tiuskaisi M

yditt?v?. Vaan hyv?n kurin se sille aikanaan antoi ja opetti t?ihin. Nyt sit?kin kiukuttelee: ?Jos tuon tiesin, ett? h?nest? mieron kantamasta itsell

sanoitte, ettette v?litt?nyt rikka

yh? ylh??lt?, nyt itse??n hutkien.-niinp? niin, vaan minua he kaikki muut kylm?siv?t, en

aa puuhun vet??? kuulu

ainen, kun vain tahtoo, rakas ja re

von naurun. Marjan olisi teh

ukkuinenkin-onko se siel

inautua oven suojaan, k

y en??

n? l?yly?, vie

pehmittel

orkkiasi. Mit? min? ta

em?nt? olla

eskelee, lauleskelee, p?iv?t p??st??n visertelee. On kuin mets?n el?v? eloisa, ei p?ivin lep??,

v?h?n aikaa vaiti,

l?hemp?n? kotimaataan?, sanoivat. Yhdess? me kerran kes?ss? t?nne kotikyl?st? suuret sel?t soudettiin. En puhunut silloin viel? mit??n, vaikka jo panikin mieless?ni, ett? tuosta sen viel? oman itselleni kasvatan. Min? veistelin, Marja sammalta nyhti ja saumoihin latoi. Tu

sia? kysyi Sheme

?n t?ss? oikein? Kuka se oli tuo, jolle h?n o

?n lyhyesti eik? s

! Tarvitsiko h?nen saattaa itsens? ja minut vieraan naurett

n-eik? Marja saanut h?nest? silmi??n ennenkuin Juha ty?ntyi ovesta kumarana, pitk?selk?isen?, lyhyts??risen?, j?lleen rient?ess??n tavallista enemm?n ontuen. Juha saavutti nuoren miehen ennenkuin olivat pihassa. Astuivat rinnan, hirvi t

Juha alasti tuvan rappusilla, paita syl

mahdoit huutaa, niin

hnyt niinkuin miel

k? tuossa alasti roikottel

an kun viil

rja k??ntyi ja virk

jo ruokakin sin

u laukku edess??n lattialla. H?n oli pukeutunut puhtoisiinsa, valkoisiin alusvaatteisiinsa, paita kui

ua maistaa vieraan

e on? V

is??n hurstisessa paidassa

, mutta on h?ness? jotakin muutakin ihmeellist? m

aan semmoista, jot

h?neen, kun h?n uudesta kehoituksesta uudelleen maistoi, katsoi viel?, kun otti takaisin pikarin ja tyhjensi sen, mink? Marja

suuret kiitoks

sittenk??n lakannut

, mit? is

sanoi? ky

minun tuo, mik? on sinun, silkkihin h?net sit

ill??n, kun ei nyt n?ytt?nyt vastaan pane

hulmusi hyppysiss? silkkiliina, kellanpunainen, kukk

npa se! iha

vavahti Marjan ??ni,

ja kysele,

sovitaan, sa

taisit min

yi, Shemeik

st? syd?mest??n antaa

?m? pannaan

tioilleen heitti, suori sel?lt?, rinnalta silitti, k?ski pit?m??n piel

asi niinkuin

se,

he, mutta kohta taas uudelleen hyr?hti. Ja Shemeikka hyr?htel

? solkea

nna solkikin, jos

la jo solki,

-vai? kysyi

minulla

pit?j?, kulta s

p?ivitte

kerran jotakin Marjankin mieli! Vaikka mak

solkias

ehittyy k?siin rasia t?ynn? yh? hienompaan silkkiin k??rittyj? kapineita, monenn?k?isi?, monenkokoisia, ne p?yd?lle latelee, taas takaisin panee-hel?ht?v?t hopeaa, kulahtavat kultaa-yhden viimein

n, t?m?

!-en min?

ain-ot

veit? mak

it? maksoi

uota

nk? r

i ulos ja pihan

tempasi soljen ja koetti s

n? panen, san

t?hden

moinen: sen on pant

sen an

oa panemaan-jos luul

an vento vieraan antimia ota

ko?-kun oman h

tied?n, mit?

n? tied?n

p? n?

?nt? kiireest? kantaan-Karjalan kaunihin kuusen, kukkala

uudestaan esiin, napsahutti hakaan-hitaasti k?vi, mutta hyv? tuli, py?r?hytti hartioista, suori takaa, oikaisi taas, kun oli mennyt v?h?n vinoon. Marj

?-kyll? se

n p?in, loittoni, l?heni ja tepast

-onpa!-ja hyr?kehteli niinkuin oli Juha ?sken, ja Marjalta

sa, oli Shemeikka kahden k?

inenkin mei

k?

tsoo uhallakin, pelk??m?tt?, v?ist?m?tt?, mutta k

k?

vat h?nt? niin l?h

sta sulholle s

tu

kaksi askelta, toinen raskaampi kuin

enn?tti Marjan ovea

pit??! Siin' on silkkineen, solki

on se-on

steli, py?r?hteli. Ja Marja ja Shemeikka r?j?htiv

?n kuin kehaisten-kour

soljista. En kysy hint

tti sen ilmaan, n?ps?hytti sormiaan

in? vain

in on j

sin? minulle

n?kin minulle v

sen jo tehnytkin

?-ka,

s! Eik? Juha ollut ennen monesti vierasta niin l?mpimin syd?min p?yt??n kutsunut kuin Shemeikan nyt odottavalle aterialle, johon Marja, korea hui

ihakset hyvin kylvetty?, kyllin sy?ty?-k?det ristiss? rinnan p??ll? ja v?list? oieten hopeapikaria kohti. Istui niin ja kertoi matkoistaan, retkist??n merill? ja mailla ja miss?p?h?n lieneek??n kuljeskellut vieraissa valtakunnissa ja kaukaisissa kaupungeissa-ja kehuskeli hiukan itse??n

sanoi Marja. Vie, J

?. Shemeikka meni mukana, mutta k

vieraalta?

laukku

??nytk??n, ku

lekkeest?, Marjan auttaessa toisesta. Oli

mit?

kki

n? hetken. P??sti sitten, niinkuin ei mit??n olisi tapahtunut, ei virkkanut mit??n ja meni. Eik? Marjakaan saanut mit??

kinsa vi

essa, sulki tien, s

tiuskaisi, silm? kylm?n? j

uotavata, s

n sie

-minullepa ... s

oss

i sanoa jotakin. Ei saanut sanotuksi, vaan sen sijaan

si-sin? mene

n m

esi vieraa

, tiuska

si mi-minun aitassani...? Min?

taas ollut vihassa jostakin. N?kyi menev?n sau