a. Mutta kun h?n istui venheess??n ja souti ja souti, alkoi h?nelle selvit?, mit? oikeastaan oli tapahtunut. Marjahan oli ry?stetty, vieras mies oli h?net v?kisin vienyt, oli vienyt h?nelt? vaimon.
? laskee maihin ja alkaa l?hennell?. Ei vastaa Marja, ei katso, ei ole kuulevinaan. Se ahdistaa h?nt?, Marja puree, potkii. Se ly?pi
ssaan, tuhdolle laski, siit? taas otti, murensi sit? vastaan, siihen takaisin laski, puraisi taas ja taas souti, kasvoilla luottava, p??tt?v? ilme, huulilla silloin t?ll?in v?r?h
ll? n?kyi jo sel?n niemess? tuulimylly. Juha asetti sit? kohti venheens
ta yst?v?? kuin min?. Ja niin oltiin syd?mik?it?, ettei h?it? laitettu, kahden saatiin vihille menn?, sielt? palatessa
pyyt?nyt, en ole heit? talkoihin vaivannut. Ei ole muuta saatua kuin ?idin jokakes?iset kiusat. Sen toki saanen vaatia, ett?
haa kotiaan tuli, sit? r
lev?ht?m?ss?, n?en
set pellot. Hyv?h?n niiden on t??ll?, hyv? olisi ollut t??ll? meid?nkin Marjan kanssa, ja tilaa olisi ollut ja kaskimaita l?hemp?n?
tivat, siivosivat suustaan ruotia isot koot eteens? kalakeitosta. Kun kuulivat tapauksen, herkesiv?t hetkeksi sy?m?st?, vaikenivat, mutta jatkoivat taas. Niinkuin:-Mik?
ten tekoset semmoiset, san
ennenkin tehne
enkin tehneet, pahu
a lienev?tk? kaikki tahtoneetkaan. Vaan onhan niit? ollut semmoisiakin, jotka ovat sinne mielell??nkin j??neet. Olipas ovela ... ei muuta kuin viskaa venheeseens? ja potkaisee venheen koske
, kun se sit? heti t
n paheni, sanoi kenokaula
sied? ha
ylpe? itsest??n, vaikka vanh
t sen haukkumisi
t?nyt tulevankaan tapahtumaan se, mit? Juha kuitenkin oli odottanut: ett? veljet sy?ty??n kiireesti nousevat, v
tenyt j
e yksin, jos olis
etteih?n nii
alosta. Ei olla niin? miehin?k??n, levolle lai
menet? kysyi
rko
en, saavutti h?
artenko sin?
utenkaan t?mm?is
jatella, ett? meil
ko py
h?n
sitte
kuitenkin tulit. Vaan ymm?rr?th?n itsekin,
k?y, nii
iireetkin, kask
enemp??, mutta ei kuiten
ireit?, kun on karhu mi
i asia karhun ajo ja
k?yty. Vaan tiesinh?n jo tullessanikin, ettei Marja ole t??ll? lampaankaa
s? vesille, istui a
a miehell?, on itsell??n nuori em?nt?. Kuuluttaa kirkossa, ehk?p? panee kapulankin kiert?m??n, saa miehen talosta liikkeelle vangittua vapauttamaan. Siin? se on mies, siin? se on sittenkin mies toisen
hden suuren sel?n v?liss?; h?n nosti aironsa v
k?ttelem??n. ?Onnea olkoon teille?, sanoi Marjalle, ja ?Onnea olkoon teille?, sanoi minulle ja myh?hteli. Muut nuoresta varoittivat: ?El? ota lasta?, rovasti toivotti onnea, ja se sen paremmin tiesi, koska oli itsekin nuoren ottanut... Tuossa niemess? o
tulen! Vanha rova
sille. P?iv?n ja kahde y?n soutamisesta raukeana Juha hetkeksi meni horroksiin. Kun siit? rev?hti yl?s, l?hti k?yskelem??n, ettei uudelleen nukkuisi. Tuli kirk
ansa, eik? pit?isi l?hte?ksenne miehiss? varasta takaa ajamaan?? Eiv?t sano sanaakaan, katselevat vain kalsein silmin. Mit? minusta, kun
l?hti auringossa. Rovasti oli noussut
anhus, pullistuivat silm?ns? ja h?n punastui paljasta p?
ottaa ja omassa aitassaan makuuttaa ja parhaana vieraana pit?? ... ja tuo yst?v?ksi tekeytyy ... ja
oja repi, mutta samalla oli naurattamaan a
a olisi taloni ennen tyhje
oko ne nyt rajantakaiset taas rupeavat liikkumaan niinkuin ennen vainovuosina? Eih?n nyt en?? kukaan voi olla varma, etteiv?t vie
h?t??ntyi yh? enemm?n. Kohta se sen sanoo, ei ta
nulle surkea tap
uhaan... Nyt se sen sano
on p??st?nyt sen p
?? vavah
anoi toista, kuin
kun Marja t
v? muidenkin tiukk
l?k??n ymm?rt?
uha tar
melkein sy?
iesten sallia, ett? ne
ittaak
it? on n
in kasvoista, ettei s
taidettane voida so
ei, ei
ei toki sotaa-si
rovasti hyvinkin panee kapulan kiert?m??n, ett? m
, mutta leuka v?r?hti
?n sit?, olletikin, kun on k?sky kuninkaalta, ett? pit?
p? ni
?y ... ei mitenk??
ei ...
?lt?k??n. Sitten ei s
? niin, ettei en?? n?e Marjaa el?vin silmin. Niink? pitikin k?yd?? Sent?hdenk?, ett? on pidett?v?
i t?m? yhteinen asia,
kyll?,
o ollut l?hdett?v?. Ei puhuttu en?? mit??n
inun l?hte? sinne
sille tiel
nkin, mutta k
nnata panna henke?
takaisin ... niin
niin
rakas,
inen, lauhkea silm?n pohja palo
n ... jos olisi it
ti he
a saa uskoa, ett? olisin auttanut, jos olisin voinut. Mutta
p?
ip? ei!-h?n uskoi sen, mit? rovasti oli sanonut. Eih?n toki mitenk?, kun oli kielto ku
n, kokka kotia kohti, kirk
an kieltojen piti osua juuri, kun veiv?t
Kova vastatuuli puhalsi salmen suuhun suurelta sel?lt?
puoli pit?j?? suden ajossa. Mit? ne Marjasta kukaan-toisheimoisesta, mustaverisest?. Jos olisi jonkun toisen eik? Rajakorven Juhan, v??r?s??ren, j?r?n, joka ei osaa mielitell? eik? kielitell?... Vaan min? en tarvitse heid?n apujaan, min? tuon h?net sielt? omin voimin, min? tapan Shemeikan, min? v??nn?n
ta ovat saaneet tienvarteen j?tetyiksi. On saattanut Marjakin semmoiset j?tt??, muutkin merkit, koska jo enn?tti huivinsa rannalle j?tt??. Peri
ikkuvan Marjan askareissa kuin omissaan. Ei se koettanut salatakaan hy
amineensa tupaan ja alkoi laittaa niit? kuntoon. Sen tehty??n h?
kuin mahtuu-poronkiel
tk? me
E
, kun noin
onut t?yteen re
hk?? Kaisan kanssa ty?t ja mink? apua tarvinnette, se ottakaa. Tuo
n l?htene
en j?lkee
sin
in h?net ker
nut saad
a tarttunut pyssyyns?, ja oli jo ovella
en?? l?yd? ... p?
? menet?n. Mutta menee si
tt?viss?. Sille tielleen se j??-sen t?hden, sen siki?n, sen venak
amalla livahti sis??n,-Kaisa, kuulitko? Se l?htee Marjaa hakemaan. M
it
htynyt porstu
hdisti Juha l?
.. sanoi Kaisa s
en kyl?lt? kii
t?, em?nt?! v
em?nt? yh? enemm?n raivo
on v
?m?ht?en per?ytyi em?nt? takaisin tup
ukkasi Juha h?nt? h
? mit??
a h?n pillah
, mit
itki. Juha s
se on
iluttaen kuin pys?hdytt??kseen. Siit? maihin laskee ja sylins? levitt??, ja Marja siihen heit?kse. Nakkaa sen v
telet, huo
Tule sanomaan Kai
itku ja voihkiminen porstuan nurkasta. Se
, kasvot olan yli ilkkuen, Juha k?det r
ll??n ja jo
tialla. H?n tempasi sen sarvesta kuin tuopin, py?r?ytti p??ns
valeh
yi m?l?h
kille. Piika oli paennut tupaan,
l?htenyt halu? Siih
i piika. Parempi sille olisi ollu
silt? n