tulta. H?n kuuli h?nen kauniin, selv?n ??nens? miehens? hiukan ep?sointuisen ??nen rinnalla. Itse h?n oli mennyt ruokasaliin ja asetteli koneentapaisesti

tupakkaa p??lle! Poltatko

tyt?n mieluummin paperossin.-Vai nii

eik?s t?m? n?yt?

inkin hauskalta j

ss? jaksossa ja aitan p??dyss? on kellari. Se on hyv? kellari, pysyy j??t syksyyn asti. Navetta on tuolla

ai sinun

i pit?isi saada kanssa uusi, se on vanha ja matalalla kivijalalla, mutta siin?h?n tuo viel? menee, On minulla sent??n tiu

a suurikin m

lykset ... saattaa t?ss? hyvin? hein?vuosina el?tt?? kak

vasti innostunut

ltani joudan. Ne ovat paljonlaiset, kun ei ole

erheesi? Onk

?ke? kuin kaksi henk

in ... vaimosi

Menn??n t?nne saliin ... ota vai

k?ala j?rvelle.? Pastori selitt??, ett? tuolta yliskamarin ikkunasta on viel?kin kauniimpi, ja samassa h?n tul

n ... tule nyt sis??n,

vieraan luo ja tervehtinyt h?n

uutta ... meh?n olemme jo kerr

t?nne... Niin,

aimoni vanhassa kodissa? On kai siit? jo yli puolenk

o on... Tehk?? hy

naimisissa, ennenkuin miehenne kertoi siit? nyt t?nne tulles

loin niin v?h?

li, silloin juuri

ut ulkomailla ja oleskellut suurimman osan aikaani Helsingiss?. T??ll?

luonnollis

eh?tt?v?lt? paikalta. Kun soudimme laivalta t?nne, sanoin juuri miehellenne, ett? tuntuu silt?,

l? maalla ei meille usein tapahdukaan se

oli tullut joku asiamies. He j?iv?t

n ja Elli toiselle puolelle p

ne el??? ... h?n oli niin hertt

... h?n kuoli kak

maailman asioista, ja h?n oli hyvin utelias kuulemaan vanhoist

nty?nne ja odotti teit? palaavaksikin,

eiv?t matkani en?? soveltuneet ... min? matku

i hyvin ha

elt? kautta ko

n

hd? ... en ole miss??n maailmassa

mutta h?n ei voinut mit??n. H?n oli mielest??n ihan typertynyt, vailla ainoatakaan ajatusta. Tuli pitk?nlainen ??nett?myys, joka ainoastaan hetkeksi keskeytyi siten, ett? vieras u

sin? kai olet keitt

ti paikal

tkeutuvansa. Sitten tapasi h?n itsens? puutarhasta nostamasta laseja taimilavan p??lt? ja ker??m?st? rediisej?. Ne h?n virutti vedess?, leikkasi kaalit pois ja asetteli hedelm?t tarjottimelle. Ja koko ajan tuota kaikkea tehdess??n istui h?n samalla salissa, n?ki itsens? siin? harvasanaisena ja saamattomana. Ja mink?laisen vaikutuksen h?n oli tehnyt vieraaseen? Tietysti h?n oli tuntunut kauhean typer?lt? ja v?h?p?t?iselt?. Eih?n h?n ollut uskaltanut h?nt? katsoa kasvoihinkaan. Eik? h?n oikeastaan muistanut h?nes

yv?t ja tuleva

ties hiukan kuluneelta ja surumieliselt?kin noin vilahdukselta, kun ei puhunut. H?n ei nauranut ??neens?, vaan ainoastaan otsallaan ja silmill??n. Kaikki h?nen liikkeens? olivat varmat ja tarkat ja h?n s?i sujuvasti ja s??nn?llisesti. Elli ei voinut olla vertailematta heit? toisiinsa noita kahta. Ne olivat t?ydellisi? vastakohtia toisilleen. H?nen miehens? py?re?kasvoinen, punaposkinen, vaaleatukkainen ja lihava, n?ytti h?nest? tavallista k?mpel?mm?lt? ja sivistym?tt?m?lt?. H?nen paksut kesakoiset k?tens?, h?nen tapansa sy?d?, puhua ja nauraa pisti nyt silm??n viel? enemm?n kuin ennen. H?n muisti niin selv??n syyn siihen, miksi he silloin ennen vanhaan olivat tehneet h?nest? pilaa ja niin pian yhdess? liittoutuneet

ahtoisen n?k?isen? nuorukaispallerona, Olavi Kalm sit? vastoin hyvin hintelona, pitk?n? ja tyytym?tt?m?n?. He nauroivat toisilleen, ja Kalm kertoi keve?sti ja luonnollisesti sek? samalla hiukan ivaten itse??n, ett? h?n, silloin kun valo

t nauratte, mutta ei se silloin ollut leikin asia,

seampiakin? uskalsi Elli kysy

ujako!-naurahti O

tainnut todenteolla kehenk??

sesti v?ltt?nyt kaikki avi

? on paljon kauniita tytt?j? meid

unnen, tuli laivalla

hk? ollut Lii

niin surkeasti katsomaan laivan kann

?n mielentilaan. K?denly?nti, jolla Olavi kiitti

olkap?ittens? ymp?rille-herrat ottivat hattunsa ja keppins? ja sytyttiv?t sikarinsa. H?n oli nyt kokonaan vapautunut, ja ensimm?ist? hermostumista oli seurannut yht'?kkinen,

ttaa v?h?n teid?n en

h?mm?styen, sill? h?n ol

se taitaa v?h

vain hiukan pienemp?? ja sievemp??. Min? rakastan niin kovasti t?llaisia pappiloita, niiss? on niin erityinen muista herrastaloista eroava luonteensa, jonkunlainen merkillinen rauha, jo

lette pa

in? matkoillani pappiloihin niinkuin silloinkin,

inakin siit? p??tt?en, ett? teill? si

siell? pari

n kuin v?

is?nne tuli n?ytt?m??n kirkkoa, niin kohosimme yl

Elli m

rett?m?sti rakastava

suinkin voin, valitsen itselleni asunno

rkot ja vesi? ja metsi? monen peninkulman laajuudelle, sanoi pastori, joka koko ajan ol

onka johdosta me johduimme v?ittelem??n rakkaudesta. Te ette sanonut uskovanne, ett? se voi sytty? noin

a puhunut, vaan s?ilytt?nyt ne j?ttein? el?m?ns? onnellisimmista hetkist?. T?lle toiselle ne n?ht?v?sti olivat aivan sattumalta m

a oli omat muis

menimme me kihloihin Ellin k

kamista, mutta Elli oli h?nelle kiitollinen, ettei h?n ruvennut sen enemm?n

kylm?, kenties

i olle

ras ehk? on matkasta v?synyt, niin

tai nukkumista, mit? vain haluttaa. El?k? sin? huoli, jos t??ll? aamusilla liikutaankin

vain palvelijan

kyll? min? tule

?? y

?? y

?, josta t?m? heikosti koetti irtaantua. Olavi oli jo ennenkin huomann

ssa ikkunaverhoissa ja niiden poimuissa, jonka niihin oli j?tt?nyt arka k?si niit? varovasti ja huolellisesti laitellessaan. Ja h?net valtasi t?ss? tuo sama tunne, joka h?ness? oli her?nnyt jo rantaa l?hestyess??n j?rvelt? p?in. Ei h?n oikeastaan niin selv??n ymm?rt?nyt, mit? se oli, eik? h?n sit? sen pidemm?lle ajatellut, se leyh?hti vain ohimenev?n? mielialana ja vaihtui samalla mielihyv?ksi siit?, ett? h?n varmaankin tu

rkasteli sit?. Hieno se on, v?rit taitavasti j?rjestetyt, ja h?

maa ja p??steli sit? tehdess??n

selta puolen p?yd?n. Ne olivat suuret ja siniset ja haaveksivaiset. Ja v?hitellen aukeni siit? koko olento h?nen eteens?, h?n tuli esille eri asennoissaan: h?n tarjosi teet? v?h?n pelonalaisesti, heitti liinan sulavasti hartioilleen, kulki edell? puutarhaan ja istui kiikkulaudalla l?hell? h?nt?, katsoen eteens? suoraan j?rvelle. Vartalo oli h?nell? hyvin s?ilynyt ja s??nn?llinen, vaikka kenties v?h?n raskas ja veltto. Ei h?n ainakaan ole tavalliseen papin rouvan malliin, ajatteli h?n, niinkui

n kai se vanha tarina apulaisesta ja pappilan neidest?... Kuului liikett?

?synyt ja laittautui n

sa. Se oli soma, vaaleatukkainen, py?re?m

oi h?n. Mik? on

min?

aisi t?m?n takkini ja tom

mihin aikaan herra

? min? kyll? itse tule

?n t??ll? mu

nkin, mutta pastori makaa s

i kahdeksaankin.-

*

? olisi tahtonut h?nt? tulemaan, mutta h?n sanoi

olla, kyll?h

ksin, eik? h?n nyt mill??n muotoa olisi voinut men

lisi h?n voinut katsella sit? kuinka kauan tahansa, nyt ei h?n en?? pel?nnyt, ett? se tuo h?nelle muistoja pettyneist? toiveista tai her?tt?? kaipausta milloinkaan toteutumattomista, niinkuin niin monta kertaa ennen, kun h?

ua, ja hinaajalaiva hurisi kuin suuri hy?nteinen et?isten saarien t

koa tekem?st?. H?nelle oli kyll?ksi siin?, ett? jokap?iv?iseen yksitoikkoisuuteen oli tullut vaihdos ja e

ksi oli nukkunut eik? kuullut h?nen tuloaan. H?n itse valvoi viel? kauan vuoteellaan, silm?t suurina katsellen aamuruskosta valkenevaa