a varhain. H?nen hyv?sti? heitt?ess??n oli Olavi huomaavinaan, ett? pastori olisi tahtonut suudella rouvaansa, mutta t?m? esti sen j?ykist?m?ll? k?tens? j
tuosta minun muijastani ja
ansa sellaisen Helsingin herran hal
ett? omaa ukkoaanpa se kuitenkin
t vain, vastasi Elli koet
ett? Elli muutenkin oli k?ynyt niin harvapuheiseksi ja alakuloiseksi. Viime syksyn? se oli ruvennut huolestuttamaan h?nt? niin, ett? h?n oli mennyt kysym??n ruustinnalta neuvoa. Ruustinna oli neuvonut ottamaan jonkun seuraneidin, mutta kun h?n siit? puhui Ellille, vastasi t?m? k?rsim?tt?m?sti, ettei tarvitse.-Oli h?nell? toinenkin huoli, joka h?nen mielt??n joskus painoi. Tapahtui usein pit?j?ll? liikkuessa, ett? eukot tekiv?t h?nelle kysymyksen, johon h?n ei voinut
*
n, ja t?ytt? ravia ajettiin kirkon ja kirkonkyl?n ohitse tasaista tiet? my?ten, jonka kahden puolen olevat viljapellot tuoksuivat iltakastetta ja heilim?iv?? ruist
nyt, mit? h?nen olisi virkkaminen, ja kys?isi nyt, oliko ollut hauska pappilassa. Tuttavallis
i pienimpiin piirteisiins? saakka. Ensiksi se vieraiden kahvittelu ennen kirkkoon menoa, sitten kirkossa olo tai kirkkomaalla k?vely, v?h?n juhlallinen p?iv?llinen hyvine ruokineen, tulee posti, jota jokainen lukee omassa nurkassaan, lask
, alakuloisuutta ja ik?vyytt? sek? kotona ennen ett? varsinkin j?lkeenp?in Tyynel?n painostavassa hiljaisuudessa, mutta t?m? v
id?tte niis
anhoja tuttuja, ja kyll?
uomasitteko, kuinka hartaasti h?n kuunteli teit? ... te kerroittek
tta te ette ole h
? Mist? te s
ityisesti ... niin
... alkaa oikein peloittaa ... t
jotain, sill? silloin j
nusta selkoa, j
sitten t
n? vain sanon, ettett
lavi leikillisen hyv?ilev?s
o p?iv?n seurasi mukanamme,
n h?
n hartaalta ja harr
on ... h?n on eritt?in v
rakastunut n
te huo
po huomata ... tuleek
inpa
i? Kertokaas
??rin kertoa toi
kaan v??rin, jos
i olisi v??rin
ittaa minua vain ihmi
mit? sanoisitte siihen, jos joku kertoisi
?n kertoa ... kerron
niin suuri salaisuus ..
li? Kai liian
kai
ista maata, sitten alam?ke?, joka vei pienen virran poikki menev?lle si
toivoo ja odottaa
jos h?n ottaa jonkun, niin pit
kaan eiv?t
eri riitt?isi,-jos
roivat
?tt?m?ksi, ett? h?n voi odottaa ja valita ... h?nell? on pian oma toimeentulonsa, ja h?n saa ottaa lukuun m
ti ... sammalsi eik? l?yt?nyt sanoja. Mutta Olavi
s?, kun kutsuttujen penkill? istuu kaikenlaisia muita n?k?kohtia ... niinkuin es
in ... eik? se ole surk
l
n?kyy siit?kin, ett? sell
en n
tenkin sortuvat tavalla tai toisella. Onnellisin ratkaisu on minusta se, mik?
a? Ero
ellaista ainakin
inka se voisi o
stytte kuullessanne t
?, mutta teh?n vai
t luonteet sovi yhteen ja ellei rakkautta ole olemassa, niin en voi
silloi
lestani, jos asianom
a sitten ohjaksia nyk?
anne eilen rouva Sigr
a koulutoverini ..
l? h
h?n n
atkustanut ulkomaille. Ette
oulusta. Ainoastaan kihlauskorttinsa h?n l?hetti minulle noin nelj? vuott
?n muistui nyt mieleeni siksi,
eronnut miehest??n! Mi
takaa satutettuna ja k?vi k?del
i kuulua huhuja, ja nyt k
t?hden, mi
kuin ett? h?n ei voinut siet?? miest??n
id Hammar! Ero
olisivat viett?neet ep?sopuista el?m?? ... kiu
tied?, mutta se tuntuu n
ensimm?isen mielenliikutuksen j?lk
rjin Olaviin ja katseli
evosen juoksuun, jolloin Elli horjahti hiukan taap?in ja otti nen?liinansa esille. Jokainen saakoon j?rjest?? asiansa omain taipumustensa mukaisesti... Tottumus voi ehk? use
kysyv?t, h?t??ntyne
lumi sulaa, niin tulevat e
umen sitten
niin min? kuulin kerrottavan, ett? rouva Hammarin tekoon lienee v
a se
??k?ri, joka pelasti
? Mihin se
h?n vied?
eki kysymyksens? hermostuneesti, melkein kiivaasti, niinkuin
? se
tkusti
s rakast
ll?
oittia ja v?h?n tuomitakin. Jos se nuori mies kerran rakasti h?nt?? Jos h?n tiesi sen? Ja h?nh?n tiesi sen! Eik? siin? jo olisi ollu
v?itt?? vastaan. H?n tuolla takana puhui niin levollis
yt mieli k??nty? h?nt? katsomaan ja h?vetti v?h?n, ett? oli itkenyt. Paperossilaatikon lukko napsahti, h?n
useinkin ... teid?n t?ytyy antaa anteeksi minulle, jos olen mie
n, mutta se tuntuu kuitenkin niin ko
m?elle, jossa he eilen
tuimme, sanoi Olavi j
? tuoreutta. Y?llinen, yksikseen harhaileva tuulen henk?ys kulki maantien yli ja nukkui ensimm?isen lehtipuun lehdist??n ahon reunassa. Laulurastas v?r?hytteli ilmaa alempana tummassa viidakossa. Olavi oli k??ntynyt j?lelleen p?in katsomaan, ja Elli seurasi mukana. Kun Olavi taas k
auki ja karja jo l?htenyt y?llisille laitumilleen. Talo oli autio ja ovet sul
n, rengit niinkuin piiatkin, sanoi h?n v?h?
l? saan hevosen riisutuksi,
olisivat vieneet av
yisi meid?nkin l
. t??ll? onkin verann
kanut p??ste
a min?k
atko itse?nne, saan
htoi v?ltt?m?
anha hevosmi
eltaan auki tapit, remmit, soljet ja vy?t j
ta vapaa, tuli Elli portille saa
n tienhaara tarha
ll? min?
suusta otettuaan antoi h?n hevosen hyp?t? hakaan. Kuulostaen ja sitten kimakasti hirn
ian naimisiin. Naapurissa oli reipas, punakka, pitk?palmikkoinen neiti, h?nen ik?isens?, jonka h?n oli valinnut em?nn?kseen. Ja nyt tuli n?hdess? t?t? y?n hiljaisuudessa lep?
yksen yli, mutta ne palasivat aina takaisin. Ravakasti tarttui Olavi takaap?in ai
akkaampi kuin
ykseen. Rinta kohoili ja posket punottivat. H?n otti hattunsa maasta ja tuulahdutteli sil
in vett?. Elli nouti keitti?st? kauhallisen ja kaatoi
uvan oll
ki
uomanlaskijaansa. Sen oli silm? kuin verhoss
lisen h?nkin v?h?n
n raikasta vet
o l?hde pellon a
t sanoa. V?h?n aikaa va
yv?? y?t
v?
e. H?n tapasi itsens? kuulemasta liikett? ja askelia tuolla alhaalla. Ikkuna avautui, ovi k?vi, kuului
sitahdissa ja sitten miesten ja naisten ??ni?. Pa
ty?ns? p?yd?ll? ja alkoi selailla sit?. Ei saanut kuitenkaan ajatuksiaan siihen kiintym??n. ?Mutta huomenna min? aloitan enk
*
. Niin pian kuin kolkutus verannan ovelle oli lakannut ja joku palvelijoista p??st?nyt pastorin sis??n, nukkui Elli. Nytkin olisi h?n tahtonut nukkua. Mutta pakottaessaan silmi??n umpeen ja
?llisess? kiertokulussa, antaen tiet? toisilleen ja hyp?ten toiste
sti ja avonaisesti... H?n n?ki, etten tahtonut suudella miest?ni. Min? huomasin sen h?nen katseestaan. Mit? h?n mahtoi siit? ajatella H?n sanoi, ettei ole v??rin, vaikka h?nelle sanookin, mit? ei tahdo muille sanoa. Kuinka olikaan keskustelu liukunut sille alalle? Ja se Sigrid!... Se antoi Ellille pitk?ksi aikaa ajattelemista... Oli se sittenk
k??ntyi sein??n p?in ja oli nukkuvinaan. Hetken p??st? tuli pastori sis??n. H?n tuli vuoteen luo kuulostamaan. Kun sielt? kuului tasainen hengitys, heitt?ysi h?n maata ja n