si saavansa virua taas monesta ajasta mielens? mukaan, aamiainen odottaa alhaalla ja kahvi pidet??n uunin kolpperossa l?mminn?. Kun laskeutuu tuonne alas, niin otetaan siell? vastaa

kuin olisivat h?nen aivonsa kauan seisseen ratsun tavoin tahtoneet ry?st?yty? t?ytt? karkuaan menem??

vi rasvatyven, ruispelto aivan liikkumatonna, oksat riippuivat hiljaisina, ja p??skyt vain suikkelehtivat sirahdutellen t

sa, ett? pyyhinliinat olivat puhtaat ja tukevat ja

lle, otettu esille n?ht?v?sti uusimmat kupit, ja keskell? niit? oli kukkasvihko laitettu samaan henkeen kuin se siell? ylh??ll?. Mutta t?ss? ol

huoment

kiinnitetty poven kohdalle. H?n oli miellytt?v?. Piirteet olivat pehmoiset, melkein vienot, ja

tte nukkunu

in. En ole vuosikausiin

? nojasi h?n ulos ulkoilmaan. Aurinko h?ik?isi silmi? niin

yt on kirk

kotona. Ja samat olivat h?nen sanansakin: ?Kyll?p? nyt on kirkas paiste!? Tukka oli v?h?n harvennut p??laelta ja puku hienompi ja muodikkaampi. Silloin h?nell? o

n, ja kuinka toisenlaiseksi kaikki n?ytt?? muuttuneen eilise

nka

sta ja alakuloista, ja nyt siit? ei n?y

n oma mielialann

on, ett? eile

tuollaista huomautusta odottanut. Samassa tuli h?nenkin mieleens?

tte kauniina kes?ilt

li naurahtaen, mutta punastui hiukan muis

elihe k??r?st??n ja tuli venytellen vierasta tunnustelemaan. Sitte

s, ett? h?n antaa ... min? en ole koskaan

ia ja antoi si

hasillaan, lyhytvartiset, saveutuneet saappaat jalassa j

?n, ja saatuaan omansa k??r?isi h?n sen olkap?ittens?

h?n menness??n. Juoksu

en luona, ja hiki tippui pitkin p

t aamiaisenikin. Aioin tulla sinua ottamaan jo kello seitsem?n, mutta vaimoni kielsi ja tahtoi antaa sinun nukkua... Katsohan, kun tuossa jo ruis alkaa heilim?id?... T?st?

? kalastelenk

sa hommissa, mutta on meill? t?ydet pyydykset... Elli se v?list? p

sim?tt? kumartua tunkemaan niiden v?litse. Ja sitten h?n heitti

leen ja tahallaan viivytellen tuota nautintoa, jota tuottaa hitainen riisuutuminen, p??steli Olavi vaatekappaleen toisensa per?st? ja asetti ne huolellisesti penkille. H?nen vaatteuksensa oli erityisen aistikasta kuosia, yksinkertaista leikkeelt??n, tekotavaltaan ja muodoltaan, mutta hienoa, tukevaa ja tarkoituksenmuka

leve?t lahkeet lyhyiss?, harmaissa sukanvarsissa. Housut olivat putoamaisillaan pak

inulla on m?kivy?t ... ka, tuommoisten ri

sista ... uusi

a sit? mukaan kuin kumartuu ... kumarrupas viel? v?h?n ... minunkin pit?isi saada t?mm

frangia mu

a ... mutta kun ne on patentit ... eik?h?n nuo jonkun ajan

ie

jatekoista tuo vaate?.

viot

ta ... maksaakohan t

oi sata viisiky

... pit?? sanoa eukolle, ett? pist?? kiin

silkinsekaista villa

ella, mutta heitin pois silloin kun talvikontinki

, kova hiekkapohja. Pastori joutui ensiksi valmiiksi. Viimeksi riisui h?n silm?lasinsa uimahuonee

nopeilla liikkeill? hankasi h?n py?re?t, punaiset kasvonsa valkeaan vaahtoon, sy?ksi p??ns? umpisukkeloon,

'?kki? notkealla heitolla veteen ja ui kauan aikaa umpisokkelossa, ruumis paistaen veden l?pi. Rauhallisesti kuin vesil

apasimme, sanoi Olavi, kun he olivat nous

n v?h?n

sta kohmelostasi saatuasi v?h?n l?yly? niskaasi, tai menit, k

n kotonakin silm?ni pesem?s

laihtuvat

mik?p?s siin? iloisessa maailmankaupungiss

niin enti

? vain leikill? ... j

kaikki ja puhun

otit t

paitsi oli minulla jo

ko per

n oma

? mi

perhee

? kysyi pastori iskien silm?? las

... niinkuin ka

t? el?m??

pahaa s

vai niin ... no tuota ... s

inen g

it? ... elikk? mit? koketteja ne o

atar ... muistele vain v?h

sta ... menisit sin?kin naimisiin, se se on

?k? t

el?m? somene,

uttiin yhdess? Vladimirinkadun varrella ja

si niist? kenellek??n puhua t??ll? maalla,

iist?, olenkos min?

vai oli sinulla oikein oma nimikkosi siell? ...

ytt?, niinkuin kai

n ne niit

an, joka rauhallisesti sitoi peilin edess? kravattiaan eik?

ett? siell? naineet miehetkin el

taas

vaan p?i

ta s

dessa niinkuin

laiset, sill? nainen Pariisis

se on toki ep?siveell

yydell? ymm?rret??n ... kaikkihan on

? voi p

an puolustaa, mutta ei

sit? a

t?v?ns? kanssa olivat viett?neet ensimm?isi? iloisia ylioppilasa

iehille, jotka ovat estetyt rakentamasta aikaisia avioliittoja. Ja ajattele, mik? vaihte

vissa? Mitenk? se sitten k?y ... m

sit? sitten jatkettiin tuttavuutta ... kut

assakin menossa ... ja

lunnut kuulla lis??, enemm?n yksity

hupaista,-ja

tten, kun

iin hell?t hyv?

ni housuja

veroista, sano mit? sano

tyytyv?in

vietettiin h??t ja muutettiin kohta t?nne. Muutamat ne saavat kauankin katsella sopivata, eik? ole sanottu, ett? sittenk??n saavat sen, joka tuntuisi mieleiselt?. Min? kun n?in h?net, niin sanoin itselleni jo samana iltana-muistatko, kun silloin tultiin sinne yht? matkaan-sanoin, ett?

anoi Olavi uimah

jatkoi h?n yh?, kevennellen syd?nt??n, heid?n pihaan noustessaan. Hiljainen ja tasalu

ivat yhdess? h?nelle nauraneet ja h?nt? hiukan pilkkailleet. Ei tytt? ainakaan silloin ollut viel? ihas

ta antaakseen sen Ellille, joka oli t

ett? he mainiosti sopivat toisilleen ja ett? rouv

pois, ja kun Elli leik

ruoka j??htyy,-vastasi h?n

enne, joka on minulle ke

?kin?isesti, punastui